madewithNvu80x15clear.png                                                                                                                                             14/19
                                                                                                                                      
Matkat-sivu    Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu

Matkakertomus elokuu 2007 (Norja, Skotlanti (Orkney, Hebridit), Irlanti ja Englanti)

Päivä 13, Bushmills - Belfast - Dublin - Wexford (16.8.2007)

420 km.

Reitti AutoRoute-muodossa.

Aamu valkeni sateisena, onneksi keli kuivui ennen Belfastia ja loppumatka oli sujuvaa matkantekoa, vain muutama sadekuuro putosi myöhemmin alas taivaalta.

Paljon oli tietöitä eri puolilla rannikkoa joten sikäläinen tiestö kohenee vauhdilla. Kolari oli tukkinut M2-moottoritien kaistamme joten sitä kiertäessä meni hetki jonoissa ajellessa kapeilla sivuteillä, tosin pyörällä siellä ei jonoissa tarvinnut pitkään vanhentua. Jos moottoritie oli kaksikaistainen molempiin suuntiin niin sen vieressä näkyi usein olevan sellaista paikallistietä, jolla kaksi kohtaavaa rekkaa tuskin ohitti toisiaan edes mateluvauhdilla (kapeus, puusto ja mutkat). Liian tiukkaa ajosuunnitelmaa ei siksi kannattane tehdä ainakaan pidemmällä matkalla.

Reitti: Bushmills - B17 - B62 - A26 - M2 - A26 - M22 - M2 - Belfast - M1 - Lisburn - A1 - Nevry - M1 - M50 ohitustie (Dublin) - M11 - N11 - Wexford.

Belfastissa on paikallisten mukaan jo vapautunut suuri määrä ja edelleen vapautumassa lisää asuntoja englantilaisten sotilaitten poistuessa maasta, ei sotilaiden vaan tavallisten ihmisten jäljiltä. Jäljelle jäävä sotilasosasto ei kuulema riitä siihen, että toinen paikallisista kiistojen osapuolesta tuntisi oloaan enää riittävän turvalliseksi entisillä asuinalueillaan. Kuinkahan kauan siellä vielä on kaksiosainen Irlanti tuollaisella kehityssuunnalla?

Belfastin läpiajo ja Dublinin kierto kehätietä myöten kuuluivat myös ohjelmaan, kun viimeksimainitun kehätielläkin oli noin kova ruuhka niin millaista se oliskaan ollut itse kaupungissa. Kollega kertoi aiemmin että paikalliset taksikuskit ajoivat sielläpäin "riittävän" kovaa jota en viitsinyt lähteä tarkastamaan, pidän itse reissussa enemmän moottoriteistä ja vastaavista jos pitää kiirettä alkaa pitämään. Ja nautiskellessa mieluummin kunnollisia mutkateitä, kiitos, ilman ylimääräisiä laukkuja. Mutta kaikkea ei aina voi saada.

Yhdellä pätkällä kerättiin vajaa euro moottoritiemaksuakin mutta enpä maksanut sitäkään koska kaikki eurokolikot olivat perälaukussa eikä puomikopissa ollut tyttö halunnut käyttää luottokorttiani vaan avasi mieluummin puomin ja viittasi jatkamaan matkaa. Monessa muussa paikassa ei moottoripyöräilijöiltä kerätty minkäänlaisia tienkäyttömaksuja, epäilemättä osittain juuri siitä syystä että maksutapahtumaan menee (ajovarusteiden kanssa pelehtimisineen) autoilijoihin verrattuna sen verran enemmän aikaa, että se aiheuttaa helposti jonomuodostusta kiireisissä maksupisteissä.

Wexfordin hostelli (52 20.260 N, 6 27.798 W) (GE) löytyi paikallisen Parkki-Paavon suosiollisella avustuksella helposti kello 14.30. Kaveri noteerasi kunnolla vasta sitten kun oli havainnut puhuvansa turistin kanssa, ilmeisesti häntä olisi pitänyt puhutella heti alkuun jollain tietyllä ammattinimikkeellä? Näytti tuo "Thank You, Sir" kuitenkin kelpaavan keskustelun lopuksi.

Hostelliyö maksoi alle 25 €. Paikka oli kaikin puolin asiallinen joskohta varsin omanlaisensa positiivisessa mielessä, emäntä oli tullut Saksasta pari kuukautta aiemmin hoitamaan hostellia ikään kuin omaan lukuunsa. Pahin kiireaika oli kuulema ohi josta syystä sain oman kattohuoneen (jälleen ilmeinen perhehuone) neljännestä, eli ullakkokerroksesta.

Pyörän parkkeeraus oli homman "pahin" rasti puuttuvan parkkipaikan ja autotallin vuoksi, mutta siitäkin selvittiin ilman koko kapeakäytäväisen talon läpiajoa sisäpihalle, vaikka emäntä moista puolileikillään ehdotti (se olisi tuskin onnistunut kuin Arto Nyqvistiltä takarenkaalla ajaen talon alakerran käytävän jyrkkien mutkien vuoksi). Onneksi kadun toisella puolella hostellia vastapäätä olevan firman henkilö oli sen verran joviaali, että antoi (hostellin pitäjän lapulle raapustamasta pyynnöstä) pyöräni yöpyä liikkeensä edessä ilman seinäkyltissään uhatun, 70 € arvoisen pysäköintivirhelukon kiinnittämistä renkaaseen. Oma kymmenmillinen lukitusketju lukkoineen oli näkyvästi etupyörän ympärillä etujarrulevyyn ja ketjuun kiinnitettyjä muita Abloy-lukkoja unohtamatta.

Alkuun     Matkat-sivu    Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu