Document made with Nvu                                                                                                                                            22/25

Ensimmäinen sivu    
    Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu

Matkakertomus 2006 (Alpit ja Korsika)

Päivä 21. Hampurista Rostockiin

25.6.2006.

Hampurg Altona - Rostock 200 km.

Laura:
Aamiaiseen kuului kahvia, kylmää kaakaota, sämpylöitä, voita, erilaisia marmeladeja, maksapasteijaa ja kylmää appelsiinimehua. Aamulla oli tylsää joten rakenneltiin korttitaloja ynnä muuta.

Kuvassa näkyy uuden viisisänkyisen vaunun istuin siihen integroituine pöytätasoineen, joista yksi voidaan kääntää esiin tuosta korttitalon kohdalta. Koko selkänoja siirtyy tarvittaessa hieman taaemmaksi tehden tilaa nukkujalle:

2006-Juna-Laura-ja-Jaana-kuluttavat-aikaansa.jpg

Kari:
Aamupala nautittiin kello 07.45 jossain Frankfurtin korkeudella. Altonaan päästiin kello 13.40, autonkuljetusvaunut saapuivat laiturille (# 6) noin kaksikymmentä minuuttia myöhemmin. Viereiset laiturit olivat täynnä muun muassa Narbonneen ja muualle menevien vaunujen lastaajia ja toisista suunnista tulleiden purkajia. 

Vaunut purettiin suoraan päistään, ei erillisen purkuvaunun sivulta kuten Livornossa ja Lörrachissa. Ei muuta kuin kypärä päähän, pyörät parkkiin laiturille hotellin kulmalle ja vaatteita vaihtamaan. Koska tarkoitus oli ajella vähän karstoja pois sitä valmiiksi tehtyä Rostockin moottoritietä hyödyntäen, niin päälle vedettiin kuumasta päivästä huolimatta koko sotisopa. Muuan Livornosta ulkonäöltä tuttu saksalainen motoristi kävi vielä kertomassa parhaan tavan päästä kaupungista (seuraamalla Altonan aseman läheltä alkavia, Lyypekin nimellä varustettuja sinisiä opasteita - tuttu reitti aiemmilta ajokerroilta).

Moottoritie erkani hieman ennen Lyypekkiä oikealle, alkuosa oli vielä 100 km/h rajoitustauluilla varustettua mutta nekin merkit hävisivät päästyämme moottoritien A20 päähän. Ensin kyydissä oli Jaana ja seuraavaksi Laura: molemmat saivat vuorollaan nauttia jonkin aikaa kakkosella alkavasta kolminumeroisesta ajonopeudesta. Tosin sillä lastilla ja vastatuulella Bandiitin nopeusmittari ei kovin korkealle jaksanut nousta. Rojumäärästä ja olosuhteista huolimatta minkäänlaista vaappumista tai muuta ei esiintynyt, renkaatkin olivat siis vielä vähintään siedettävässä kunnossa.

Wismarissa käytiin vanhan kaupungin keskustassa eräässä avoimessa pikkuravintolassa, jossa neljä erinomaista kebapia + neljä 0,5 litraista kylmää Jaffaa maksoi yhteensä 16,50 €. Olipas taas vahvaa chilikastiketta ja reissun ehdottomasti parhaan hinta-laatusuhteen omaava ruokapaikka. Ja ennen sinne menoa paras mahdollinen mauste eli reilu nälkä. 

Rostockin sataman alueella kävimme ensin siinä suuressa kaupassa (Agentur Sari Berner) satamaan päättyvän ison tien oikealla puolella, sen jälkeen vielä hieman enemmän oikealla olevalla bensa-asemalla (Hem Station Jurgan).

Viimeksi mainitulla piti molempiin pyöriin kaataa loputkin aiemmin ostetusta Mobilin puolisynteettisestä 10W-40 moottoriöljystä, molempien pyörien haukattua sitä koko reissun aikana yhteensä litran verran. Monet kuumat päivät olivat tehneet tehtävänsä (kun vaihdoin öljyt ja suodattimet heti reissun jälkeen uusiin, niin ulostulevan öljyn väristä päätellen koneiden sisällä oli joskus ollut melkoisen kuuma). Joku täyssynteettinen 15W-50 öljy olisi saattanut ainakin merenpinnan tasolla liikuttaessa kestää paremmin ainakin lämpökuormaa.

Alkuun

 Kello 17.00 satamassa alkoi olla jo muutamia autoja Superfastin jonotuskaistoilla. Koska odotusrakennus oli (vielä) kiinni niin päätimme tappaa aikaa ajelemalla pikkuteitä eli rantoja pitkin kaupunkiin. Yksikään vastaan tullut kauppa ei sunnuntai-illan kunniaksi ollut enää auki vaikka ajoimme ylös Warnemunden "merikanavalle" ja lossille saakka. Onneksemme muuan Esso sai myytyä meille muun muassa iltapala- ja seuraavan päivän aamupalatarvikkeet.

Paluumatkalla mietimme hetken siinä maksullisen tunnelin kohdalla, että mennäänkö oikotietä takaisin satamaan? Säästösyistä (vai mitä Laura) kiersimme ajamalla lähes samaa reittiä takaisin, mikä teki aika tarkalleen kaksikymmentä kilometriä. Koko iltalenkki teki täydet kuusikymmentä kilometriä mutta aikaakin kului hiljaa lirutellessa mukavasti.

Illemmalla siirryimme takaisin jonoon, jossa oli useita suomalaisiakin motoristeja mukana, osa paluumatkalla Assenin "MotoGP"-kisoista. Yhteisiä tuttujakin löytyi hetkisen rupattelun jälkeen..

Jonon puolivälissä, taustalla häämöttävät Superfastin odotustilat:

2006-Saksa-Rostock-jonotusalue.jpg

Sisäänkirjautuminen vei aikansa kaistojen (kaksi avointa) henkilökunnan määrän (1+1) sekä monien täytettävien ja tarkastettavien yksityiskohtien vuoksi. Mahdollisesti jonossa oli jokunen liputonkin kyselemässä mahdollisia peruutus- ja muita paikkoja, sen verran hidasta se muutaman kulkijan kohdalla oli. Kokonaisuutena arvioiden matkustajien kokonaismäärä oli reilusti suurempi kuin saapuessamme. Aika nopeasti olimme odottamassa seuraavassa pisteessä eli laivan vierellä.

Loppuillan aikana pohjoiselle taivaalle alkoi lännestä nousta paksuja sadepilviä, mutta onneksemme ne pitivät pintansa riittävän pitkään ja pääsimme kuivina sisälle.

Laivan vieressä odottamiseen menikin pitkään kun pyöräporukat lastattiin laivaan viimeiseksi, vieläpä alimmalle kannelle ylemmän kannen lattialuukun kautta. Paikka oli sinänsä kelvollinen (merenpinnan tasolla laivan kannen heiluminen on huomattavasti pienempää kuin ylempänä) mutta puhtaat kuormansidontaliinat ja renkaiden luo laitettavat kumitallat loppuivat heti alkuunsa. Laivan henkilökunta tee elettäkään pyörien kiinnisitomiseksi saati oikean sitomistekniikan neuvomiseksi jos joku ei sitä tiedä. Eipähän tule vastuuongelmia mahdollisessa kaatumistapauksessa..

Olisiko kello ollut jotain 23.30, ennen kuin pääsimme etsimään hyttiämme (# 8235). Iltaohjelma oli jossain määrin erilainen kuin olisi ollut kahdestaan matkustettaessa. Se olikin toisaalta hyvä juttu, sillä seuraavana aamuna oli monen kanssakulkijan silmissä edellisyön ajalta epämääräistä univajausta havaittavissa. Pisimmät kuullut suoritukset olivat vieneet aamukuuteen ;-) Pitihän sitä itsekin ottaa vähän tiettyä salmiakkisekoitusta mutta kovin paljoa yli puolenyön ei mennyt, ennen kuin hytissä tarvittiin taas "Eareja".

Alkuun    Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu