Document made with Nvu                                                                                                                                            16/25

Ensimmäinen sivu        Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu

Matkakertomus 2006 (Alpit ja Korsika)

Päivä 15. Sardiniasta Välimerelle

19.6.2006.

Golfo Aranci - Olbia < 100 km - Livorno, yölaiva.

Jaana:
Vettä saatiin pari kertaa tippoina mutta ei haitanna kulkua. Illalla mentiin syömään pizzaa ja simpukoita ja sen jälkeen satamaan.
Laura: 
Herättiin yhdeksän jälkeen ja mentiin aamupalalle viereiseen baariin. Syötiin leivät ja kaakaota, joka oli tosi paksua. Ajeltiin vähän aikaa, kierrettiin tori, rantakatu ja joitain kauppoja. Oli aika lämmin, sopiva. Illalla ajettiin jo yhdeksän aikaan odottelemaan satamaan.
Kari:
Aamulla hotellihuoneet piti luovuttaa klo 10.00 mennessä eikä matkatavaroille löytynyt muuta väliaikaista säilytyspaikkaa kuin siivoushenkilöstön toimitilojen nurkkaus, jonka ulko-ovi olisi auki hotellin etupihalle vievällä käytävällä siihen saakka kunnes he olisivat siivonneet hotellin huoneet. Pakkasimme siis tavaramme takaisin pyörien päälle ja lähdimme baariin aamupalalle (neljä täytettyä paahtoleivän palaa, kaksi kaakaota ja kaksi pitkää kahvia tai kafe lattea yhteensä 14.60 €).

Golfo Arangin satamassa kuvattua:

2006-Sardinia-Golfo-Arancin-sataman-kyltti.jpg

"Mitäs sitten, aikaa kyllä riittää? No ajetaan mutka Olbioon ja käydään siellä jossain syömässä, jos tarvetta ilmenee." Niin tehtiikin ja kyseinen lähikaupunki kierrettiin ohitustiensä kautta vastapäivään etelästä, kunnes vastaan tulivat lentokentän ja sataman opasteet. Satamassa katselimme hetken maisemia ja tapahtumia, sen jälkeen siirryimme kaupungin lähimpien katujen kautta pohjoiseen palaavalle tielle. Siellä oli muutama valtavan suuri marketin näköinen rakennus, joista yhdessä poikettuamme totesimme niiden olevan tukkuliikkeitä eikä mitään tavallisia marketteja. Niiden viereiset ruokapaikatkin olivat kiinni, joten palasimme takaisin Golfo Aranciin avointa ruokapaikkaa etsimään, tosin huonolla menestyksellä niiden viettäessä siestaa ainakin keittiönsä osalta. Siispä aamupalalta tuttuun baariin ja nälän siirto myöhäisemmäksi (4 x panniini, 1 x 0,5 l vesi hapoton ja 1 x 1 l vesi hapollinen, yhteensä 16 €). Samaan paikkaan tuli muutama kokin puvussa oleva paikallinenkin..

Bensatankillakin käytiin, lyijyttömän 95:n hinta noudatteli edelleen samaa linjaa kuin muuallakin Euroopassa, ainoastaan Sveitsin puolella sekä San Marinossa hinnoissa oli ollut havaittavaa eroa alaspäin.

Reilun megatavun kokoinen panoraamakuva Golfo Arancista löytyy Jaanan sivuilta.

Alkuun

Päivä meni rannoilla ja tyttöjen osalta myös kaupoissa kierrellessä. Rantakadulla huomioni kiinnittyi valtaisiin lokkiparviin, jotka sinkoilivat ympäriinsä. Syykin selvisi äkkiä: muuan kalankäsittelyfirma oli ratkaissut kalajäteongelmansa näppärällä tavalla eli syötti ne laatikoista lokeille, keskellä kaupungin rantakatua siinä pienvenesataman kohdalla. Eikä paikallinen poliisi tai kukaan muukaan kiinnittänyt moiseen mitään huomiota. Sen kyllä arvaa, miltä näytti kaikkien niiden pohja ylöspäin maanneiden veneiden päällä, jotka toimivat lokkiparven odotuspaikkoina.

Lopulta siesta päättyi ja ruokapaikkojen keittiöt avautuivat joskus kello kahdeksantoista jälkeen, syödyksi saimme puoleen kymmeneen mennessä. 

Tytöt ottivat yllättäen pizzat ja me vanhemmat jonkun mielenhäiriön vuoksi meren elävillä höystettyä risottoa. Se oli vikatikki: kovin usein ei ole tarvinnut mitään ravintolaruokaa nieleskellä oikein hartaasti mutta nyt siihen oli erinomainen tilaisuus. Vielä ne lukuisat simpukat ja muut menivät alas mutta koko ajan päälle käyvä valtaisa suolan maku ja mössön seassa lilluvat, hampaissa ratisevat kuorten palaset sekä pikkurillin paksuiset silikonikumimaiset mustekalan lonkeroiden palaset (muista yksityiskohdista puhumattakaan) vaativat kyytipojakseen reilusti juomavettä. Jaana jo kyseli äidiltään "Etkö saa nielaistuksi?", samoin tarjoilija katseli sivummalta hymyillen miten turistit selviävät annoksistaan.. Ei se sinänsä pahaa ollut, kokonaisuus vaan oli meille liian vahva. 38 € kiitos ja näkemiin.

Jo siitä joutikin satamaan jonottamaan, laiva lähtisi eteenpäin vasta kello 23.00:

2006-Sardinia-Golfo-Arancin-sataman-jonotusalueella.jpg

Jonotusalueella oli jo useita motoristeja joilta saatiin tietoa saaren ominaisuuksista ja käytettävyydestä nimenomaan motoristien näkökulmasta - saaren keskiosissa oli kuulema parhaat ajomaastot. Suurin motoristiporukka (XX, Hayabusa, Kawan 750 naku) tuli Sloveniasta, mukanaan henkilöauto jossa porukan naisväki matkusti ainakin pidemmät matkat, tietysti kaikki matkatavarat mukanaan.. Muitakin oli eli italialaisia, jokunen saksalainen, yksi skotti ja niin edelleen.

Laiva näytti pimeässäkin aika juhlavan kokoiselta:

2006-Sardinia-Golfo-Arancin-satama-ja-lastaus-yolla.jpg

Laiva ("Mega Express III") pääsi liikkeelle reilun puoli tuntia myöhässä aikataulustaan, syynä täyteen pakattava autokansi ja suuri määrä rekkoja sekä muita vastaavia ajoneuvoja. Ei muuta kuin yläbaarin kautta (patenttikorkein suljettavien kaljapullojen kanssa) laivan takakannelle seuraamaan lähtöviimeistelyjä.

Laivan irrottua laiturista ei mennyt kauaakaan, kun sen moottoreille annettiin kunnolla kierroksia ja potkureista lensi reippaasti vaahtoavaa vettä sekä pärskeitä. Ja voiman käyttö kyllä tuntui sisällä hytissäkin, tärinä oli samantyylista kuin aikoinaan Finnjetissä sen käyttäessä kaasuturbiinejaan eli mennessä täydellä vauhdilla eteen päin. Aamuun mennessä noin puolen tunnin viive oli ajettu kiinni.

Kummallakaan saarella ei nähty yhtä tanskalaista autoa lukuun ottamatta muita pohjoismaalaisia liikkujia, pohjoismaisten murteiden kuulemisesta puhumattakaan. Pari autolla liikkuvaa englantilaista naista puheli Nizzassa keskenään Korsikan lautan lippujensa maksun jälkeen, että "Olivatpa ne liput tosiaan kalliimpia kuin etukäteen olivat uskoneetkaan".

Alkuun    Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu