Document made with Nvu                                                                                                                                            15/25

Ensimmäinen sivu        Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu

Matkakertomus 2006 (Alpit ja Korsika)

Päivä 14. Bastiasta Golfo Aranciin

18.6.2006.

Bastia - Ajaccio - Bonifacio - Santa Teresa Gallura - Golfo Aranci < 400 km.

Laura:
Oli tosi kuuma, joten ajettiin osa matkasta ilman takkeja. Matka meni hyvin, Bonifaciossa kierreltiin satamassa ja linnan luona (olikin melko jyrkkä tie ylös linnan satamanpuoleisen sisäänkäynnin jälkeen!). Seuraavaksi mentiin Sardiniaan ja etsittiin leirintäaluetta, mutta mentiin kuitenkin hotelliin. Huone oli iso & hieno. Illalla kävin Jaanan kanssa kaupungilla, sitten katsottiin televisiota ja mentiin nukkumaan.
Kari:
Bastiasta lähdettiin liikkeelle tielle N193 ja jatkettiin sitä aina Ponte Lecciaan ja Corteen saakka.

Välillä tuli vastaan mosaiikkirakenteinen kartta pysähdyspaikan edessä näkyvästä laaksosta (sama suurempana):

2006-Korsika-Casanovan-kylan-mainos.jpg

Riventosan kylä näytti kartan viereltä katsottuna tältä

Vai tuollaisista maisemista se historiasta tunnettu henkilö (tai ainakin saman niminen Casanova viereisestä kylästä, kartan #1) onkin lähtöjään. Noilla maisemin hyvin monilla huipulla näkyi olevan pieniä kyliä; mikä lie ajanut ihmiset ylös laaksoista vai ilmasto, itikat ja muut verenimijät tauteineen (malariaakin on täällä aikoinaan ollut riittävästi) tai menneiden vuosisatojen erilaiset selkkaukset?

Matka jatkui N194:lle eli Ajaccioon saakka. Onneksi emme menneet sinne saarelletulopäivänämme laivalla, maljamainen laakso kun oli kuuma kuin paraskin leipäuuni paistovaiheen alkuvaiheessa. Nimenomaan painostavan kuuma, kesemmällä kuulema kymmenkunta astetta kuumempikin paikallisen bensan jakelijan mukaan. Jos hotellissa ei ole ilmastointia niin äkkiseltään sinne lähtöä ei ihan kaikille kannattane suositella.

Paljaita käsiäni suorastaan kuumotti ajaessa eli lämpöasteita oli riittävästi, niinpä kävimme ainoastaan pikaisesti tankkaamassa ennen kuin käänsimme pyörien keulat kohti etelää. Ajotakit ja hanskat jätettiin suosiolla perälaukkujen päälle, mikä näkyi heti ajonopeuden pienenemisenä. Vastaan tulleita ylityspaikkoja en niiden mataluuden vuoksi enää jaksanut tallentaa gps:n muistiin.

Silmiinpistävän usein teiden varrelta nousi esiin paikallisia hautausmaita, joissa vainajat haudattu maan pinnalle rakennettuihin, päästä täytettäviin kivi- tai betonilaatikoihin. Yhdessäkin oli ainakin yhdeksän paikkaa kolmessa kerroksessa, päädyissä olleissa kivissä näkyi tekstejä ja kuvat kyseisistä henkilöistä.

Alkuun

Muuan kylä oli kaksiosainen, elävät harjanteen toisella (kuvassa taustalla) ja saman verran vainajien leposijoja toisella (kuvassa edessä) puolella, molemmilla harjakattoiset talot sekä hieno näköala ympäröiville vuorille ja laaksoon:

2006-Korsika-pikkukylan-maisemaa-etelassa.jpg

Toinen vastaavaan asiaan liittyvä yksityiskohta oli erittäin monen mutkatien mutkissa vastaan tulleet ristit, kestokukkapuskat ja muut muistomerkit teksteineen, enkä nyt tarkoita niitä Neitsyt Marian ja muiden vastaavien patsaita. Kun noilla teillä tapahtuu onnettomuus, niin se on epäilemättä helposti paha muun muassa usein olemattomista kaiteista, suurista korkeuseroista, ajotyyleistä ja ajoittaisista heikoista ajo-olosuhteista johtuen. Samaa piirrettä näkyi myös Italiassa sikäläisten passojen ympäristöissä.

Etenkin saaren pohjois- ja eteläosissa näkyi monessa paikassa tyylinä olevan se, että kaksikielisistä liikenne- tai muista merkeistä sotketaan kaikki ranskankieliset tekstit ja paikannimet piiloon. Asiasta oli juttua myös matkaoppaissa. Ainakin aiemmin saaren eri puolilla on ilmeisesti ollut muukalaislegioonan koulutus- ja harjoittelupaikkoja sekä varuskuntia, jotka lienevät olleet omiaan rauhoittamaan paikallisia itsenäistymisajatuksia?

Matkaoppaista puheen ollen esimerkiksi Lonely Planetin matkaopas Corsica (ja kunnollinen kartta malliin 345 Local, Corse-du-Sud, Haute-Corse Michelinilta) olivat erittäin hyvänä apuna.

Matkan varrelta Pianotolli-Caldarellon ja Bonofacion välimaastossa, tiellä N196 näkyi usein Välimeren rantaan saakka, jossa oli toinen toistaan kauniimpia laguuneja turkoosin värisine vesineen ja eri ruskean sävyisine kallio- sekä hiekkarantoineen. Ei ihme, että monessa sellaisessa oli veneitä ja huvijahteja ankkurissa. Moni lahti oli vieläpä sellainen ettei sinne näyttänyt menevän minkäänlaista kulku-uraa läheiseltä tieltä. Tosi tylsän näköistä veneily- ja muuta vapaa-ajanviettoseutua.. Sukeltajankin paratiisi mahdollisesti?

Samoissa maisemissa vatsani oikeata puolta alkoi äkkiä polttamaan kesken ajon. Syynä lienee ollut tankkilaukun ja t-paidan peittämän vatsani väliin lennähtänyt, joku pistimellä varustettu hyönteinen joka törmäyksestä suivaantuneena tökki piikillään vastalauseensa vatsanahkaani. Jälki oli alkuun melkein kämmenen, nyt parin viikon kuluttua enää peukalon pään kokoinen punainen kutiava alue. Mehiläinen se ei ollut, koska paidassa ei ollut kiinni piikkiä myrkkypusseineen. Onneksi ei ole yliherkkyykksiä moisille aineille.

Bonifacio oli kerrassaan upea paikka. Satama löytyi ajettuamme ensin kylän ja sitten vasemmalta yläkautta vanhan linnakkeen muurin vierestä, suorempaakin olisi päässyt rantaa myöten mutta se olisi ollut liian helppoa. 

Tässä on kuva satamasta linnalle ja takaisin, keskustasta linnalle sekä linnasta sataman pohjukkaan ja suurinpiirtein pohjoiseen kylän keskustaan eli tulosuuntaamme päin. 

Mereltä päin tarkasteltuna näkyvin osa kaupunkia on tietysti vanha linnake muureineen ja muine puolustuslaitteineen, vasemmalle kaupunkiin vievä merireitti oli puolustettavissa molemmin puolin kenties joskus WW I:n tai II:n aikoihin louhituista bunkkereista. Linnakkeen oikealla reunalla melkein lahden pohjukassa näkyy eräiden hyökkääjien rinteeseen edetessään louhima jyrkkä portaikkokin.

Mitäs seuraavaksi tehtäisiin: "Ajetaanko huomenna Korsikan itärantaa pitkin takaisin Bastiaan ja mennään sieltä ylihuomenna puoliltapäivin Livornoon VAI mennäänkö sittenkin Sardiniaan, jolloin voidaan hyödyntää huomista Golfo Arancista lähtevää yölaivaa ja päästään ylihuomenna jo kello 07 Livornoon?" Kustannuksissa suurin ero muodostuisi lähinnä seuraavan pikkulautan hinnasta. Bastia leirintäalueineen ei enää kiehtonut ja parin päivän päästä tulevan San Marinon/Italian Riminin vierailupäivän ajomatkaa piti saada lyhennettyä, niinpä valitsimme mahdollisimman aikaisen liikkeellelähtöajan Livornosta ja seuraavaan hostellin jostain Firenzen takaa Pratoveccion suunnalta. 

Jaana vahti pyöriä, Irma meni ostamaan lauttalippuja ja me Lauran kanssa kierreltiin mopolla hetki Bonifaciota sekä sen erittäin jyrkillä kulkureiteillä varustettua linnaketta kuvaamassa. Lauttayhteys Bonifaciosta Santa Teresa di Galluraan maksoi yhteensä 83,30 €, matkan kesto oli noin 50 minuuttia + lastaus ja purku päälle.

Alkuun

Kaikkien ajoneuvojen kyydissä kulkeneiden oli käveltävä lauttaan.

Pyörät pysäköitiin kuvan lautan vasemmalle sivulle sivuseisontatuelle, seinän ja pyörän väliin laitettiin paksu tyyny ja pyörän yli heitettiin naru estämään kaatuminen oikealle. 

2006-Korsika-Bonifasion-lautta.jpg

Ensimmäinen kuva Sardinian puoleisen sataman läheltä rannikolta, varsin omalaatuista rakennuskantaa näkyy etenkin vasemmalla reunalla.
Tässä on näkymä lautan oikealta reunalta kohti kaupunkia.

Santa Teresa di Gallurasta oli löydettävä ruokapaikka, joka oli tällä kertaa erilaisia pizzan paloja tarjoava pikaruokapaikka keskustan kadun varrella. Palan hinta oli 2 € eli sopiva, koska kokonaisia pizzoja emme olisi kuitenkaan jaksaneet syödä siinä lämmössä. Ruuan jälkeen lähdimme pikimmiten kohti seuraavaa majoitusta, vaihtoehtoina oli joko oikealle länteen päin vajaan sadan kilometrin päässä oleva hostelli tai vasemmalla vähän lähempänä oleva, laivasataman sisältämä kylä nimeltään Golfo Aranci. Sardiniasta Hostelling Internationalin hostelli näkyi löytyvän, Korsikassa sellainen oli uusimman luettelon (2006) mukaan jo lopettanut. Viimeksi mainittu voitti lähinnä siksi, että vasta sieltä löytyisi Corsica Ferries/Sardinian Ferries -yhtiön toimisto ja seuraavan välin (Sardiniasta Italian mantereelle) liput olivat vielä varaamatta. 

Päätös oli oikea sillä rannikolla menevät tiet SS133B ja SS133 ovat pitkälti niitä molemmin puolin teräskaiteilla aidattuja ja erittäin mutkaisia sekä kapeita teitä, joilla ajaminen ei siinä vaiheessa enää kauheasti kiehtonut matkanopeuden jäädessä varsin pieneksi. Juttelimme seuraavana iltana laivaa odotellessamme muiden motoristien kanssa, joiden mukaan saaren parhaat paikat löytyvät  saaren sisäosista, keskiosan yläpuolelta. Siellä kuulema sai ajaa melkein itsekseen hyvillä teillä, ilman minkäänlaista ruuhkaa tai muuta matkantekoa hidastavaa syytä. Tuskin tulee tuonne toista kertaa lähdettyä eli jääköön asia tuon kertomuksen varaan.

Etsimme menomatkalla hetken aikaa tienvarsimainoksissa esiteltyä majoitusta Golfo Arancin naapurikylästä mutta kyseisen kylän läpi ajettuamme huomasimme olevamme niin sanottujen parempituloisten golf-paratiisissa. Kiitos ei tällä kertaa, ei muuta kuin sataman kautta ajaen muualle majoitukseen. Kelpuuttamamme hotellin ("Kings Hotel", Via Libria, 233-07020 Golfo Aranci) kaksi kahden hengen suurta, jäähdytettyä huonetta maksoi yöltä yhteensä 130 €. Pyörät sai sivulla olevaan parkkiin ja vastaanotto meni kiinni kello 23.00. Hotelli sijaitsee kylään vievän tien varrella aivan kylän reunalla kulkusuuntaan nähden oikealla puolella. Aamupalan sai eri hintaan sen yhteydessä olevasta baarista. 

Hotellin sijainti: noin 41 astetta 40' 26.22" N, 9 astetta 36' 17.56" E, Google Earthin kartan mukaan.

Suihkuun mennessä kannatti vetää reilusti siitä suihkukopin seinällä roikkuvasta narusta ja odottaa tovi, muuten suihku vilvoitti lämpimän käyttöveden puuttuessa ehkä enemmän kuin toivomuksena olikaan.

Alkuun    Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu