madewithNvu80x15clear.png

Pääset tänne "Alkuun"
-linkeistä. Viimeisimmät muutokset: 9.4.2007.

Takaisin Lauran Matkat-sivulle.

Matkakertomus syksy 2005, kevyt (Suomi ja Ruotsi)

Näiden reissujen pääasiallinen tarkoitus oli nauttia syyskeleistä tien päällä nimenomaan moottoripyörällä ajellen.

Vaasa-Maarianhamina.kmz sisältää Magellan Meridian Goldin tallentamaa ja GoogleEarth+ -ohjelmaan imuroitua gps-reittidataa. Sen avulla näet kuljetun reitin tarkemmin, meriosuudet mukaan lukien. Koko pidempi reitti löytyy myös tärkeimpinä reittipisteinä (.zip-tiedosto).

Ensimmäinen (3.- 7.9.2005)

Pidempi, noin 2 700 kilometriä pitkä oli lähialuereissu, jonka jouduin tekemään aivan itsekseni muiden perheenjäsenten työ- ja koulukiireiden vuoksi. Perin harmillista, mutta oma pariviikkoinen loma oli jotenkin saatava kulumaan.. Ja mikäs sen parempaa kun kuluttaa sitä vaikka näin.
.
Syksyn 2005 viimeiset ajoreissut

Ajankohdan huomioiden sää pisti todella parastaan niin maalla kuin merellä, sadetta ei tullut missään ajon vaiheessa.

Lieksan ja Möhkön välissä (tie 524, Nurmijärvi - Teijo) oli komean näköistä seutua vaikka lyhyitä jalkapatikkamatkoja ajatellen. Alusta oli ajoittain melkoisen pehmeätä hiekkatietä mutta hyvin siitäkin pääsi läpi.

Vaikka pohjoisempana Raatteen tien tietämillä oli välillä hieman viileämpää, niin etelämmässä tarkeni parhaimmillaan ikään kuin kesällä. Jonkin verran oli jo puiden lehtiä tiellä mutta ei kuitenkaan haitaksi asti. Eikä onneksi poroja tai muitakaan isompia otuksia.

Pohjoisempana liikkuessaan sai monesta paikasta juttuseuraa kahvitaukonsa aikana, aavistuksen myöhäinen liikkumisajankohta herätti keskustelua vähintään normaaliin tyyliin. Pari pidemmällä ajolenkillä olevaa pyörämiestä tuli vastaan Kuhmon keskustassa menomatkan aikana, muuten oli hiljaisempaa siinä mielessä.

Ruotsin puolella oli nähtävissä mielenkiintoisia ajonopeuksia etenkin Haaparannan ja Uumajan välillä: lukemat tienvierustauluissa ja todellinen käytäntö tiestöllä näyttivät kulkevan aika lailla eri tahtia, takaa ohi viuhuneista autoista päätellen. Jos olisin ajanut samaan tahtiin niiden kanssa niin todellinen ajonopeus olisi varmaan noussut jonnekin puolentoistasadan paremmalle puolelle.

Alkuun

Majoituksina olivat muun muassa hotellit Uumajassa ja Raumalla. Uumajan hotelli löytyi nimenomaan kaupungista, sataman suunnalla ollut kesähotelli tai vastaava oli jo kiinni. Myöskään siihen lähellä olevaan hostelliin ei päässyt vastaanoton sulkeuduttua johonkin aikaan aiemmin illalla, tai sitten sekin oli jo sulkenut ovensa siltä kaudelta. Samapa tuo, sillä keskustan hotellilta satamaan ajoi alle puoli tuntia. Cumulus-ketjun hotellissa ei "tunnistettu" saman ketjun kotimaista korttia eli huoneen hinta piti neuvotella erikseen vastaanoton kanssa (mikä kyllä kannatti).

Uutena elementtinä matkalla oli RG-Linen lautta kapeikon Uumaja - Vaasa ylityksessä (liput):

Uumajan satama ja RG Linen odotusalue

Merimatka oli sijainniltaan sen verran aiemmasta poikkeava että sen aikana tuli seurailtua normaalia enemmän mitä maisemassa näkyi. Ei sinänsä mitään mullistavaa, mutta jäipähän jotain mielikuvaa noilta korkeuksiltakin. Vaasassa löytyi heti kaupunkiin saavuttua näppärä pieni lounaspaikka täynnä paikallisia, siis mutka sinne ennen kuin oli aika hakeutua rannan kapeammille reiteille.

Aika kului hyvien pikkuteiden päällä kuin iltamissa, joten seuraava yöpyminen hoitui niinkin lyhyen ajomatkan päässä kuin eräässä Rauman keskustan hotellissa.

Aamulla matka jatkui edelleen etelään, Kustaviin vievälle rantatielle. Uudenkaupungin Infon mukaan Saariston rengastie ei ollut käytettävissä jonkun paikallisen kärhämän vuoksi. Onneksi löytyi toinenkin vaihtoehto eli niin sanottu Pohjoinen reitti, joka oli uusi, mieluinen tuttavuus. Lossit 1 + 1 kappaletta olivat lauttareitin molemmissa ääripäissä ja isommat lautat kaksi kappaletta  keskemmällä merta (kuva pyörän paikoituksesta ulkokannella).

Tuota reittiä (Kustavi - Pohjametsä - Vuosnainen - Långö - Torsholma - Lappo - Kumlinge - Enklinge - Värdö - Prästö) pitänee joskus hyödyntää esimerkiksi matkalla Tukholman suuntaan. Lipun hinta edestakaisin maksoi parikymmentä euroa (yksi majoitusyö saarella).

Kylläpä oli mukavaa nauttia ensin hieman pikkupurtavaa lautan yläkerran kahvilassa ja sen jälkeen asettautua kannelle aurinkoon maisemia katselemaan ja muutenkin koipiaan oikomaan.

Myös pienempiä lauttoja näkyi saarien välisessä liikenteessä, kuva Kumlingesta:

Kumlingen pikkulautta

Alkuun

Aikataulusyistä piti palata takaisin Kustaviin jo seuraavana päivänä, enkä päässyt testaamaan tuota illemmalla liikennöivää Långnäs - Kökar - Korppoo -väliä (lautta olisi ehtinyt vasta myöhään illalla Korppooseen, josta olisi ollut vielä reilun 500 kilometrin ajo parin lossin kautta mantereelle ja edelleen kotiin Imatralle).

Perinteellisillä laivayhtiöilläkin oli sen verran täyttä, ettei niiden varaan voinut laskea jos halusi päästä vielä valoisana eli mahdollisimman vähähirvisenä aikana kotiin saakka. SeaWind teki kyllä töitä paikan löytämiseksi muttei silti ottanut kyytiinsä, koska vapaita hyttejä ei ollut saatavilla eikä viimehetken peruutuksiakaan ilmennyt. Toisella isolla yhtiöllä oli kuuleman mukaan yksi laiva telakalla eli loput purkit täynnä ja kolmannella kaikki tupaten täynnä muuten vaan.

Turun jälkeen alkoi näkyä Kuninkaantiestä kertovia merkkejä, joten jostain huoltoaseman tiskiltä piti etsiä mukaansa asianmukainen esite. Kyseinen tie pysyi suuren osan ajasta erittän ajokelpoisena ja miellyttävän mutkaisena, kyllä sitä huomattavasti mieluummin ajeli kuin lähellä olevaa leveää baanaa.

Parhaita ajopätkiä olivat nuo Vaasa - Uusikaupunki välillä rannassa olevat nelinumeroiset pikkutiet, joilla sai kanttailla kaikessa rauhassa pienemmälläkin ajonopeudella.  Muita hyviä rentoutumispaikkoja löytyi tällä kerralla muun muassa Ii-joki ja Kustavi-Ahvenanmaa -suunnista sekä Kuninkaantieltä Turusta Hankoon.

Todellista hermolepoa melkein jokainen kilometri!


Toinen (10.-11.9.2005)


Saman viikon lopulla ajettiin lisäksi tuo kartassa näkyvä lyhyempi, noin 800 kilometrin pituinen kierros Irman ja MarkkuK:n kanssa, ikään kuin ajokauden päättäjäiseksi.

Kiteen kohdalta siirryttiin itärajan pintaan. Ilomantsin vieressä Möhkössä on vanha ruukki, jota poikettiin katsomassa, tosin turistikausi oli jo ohi ja melkein kaikki paikat kiinni. Siellä pitää poiketa joskus kesemmällä, sen verran paljon kaikenlaista vanhaa katsottavaa oli esillä.

Ilomantsissa päätettiin siirtyä suoraan Kuopioon hotelliin lämmittelemään, sen verran alkoi olla jo "holotna" lämpökahvoista huolimatta - lämmitettävä satula olisi varmaan auttanut hieman lisää tuossa vaiheessa.

Jos hakemalla hakee negatiivista niin se oli loppupäivän sää: lämpötila laski reilusti alle kymmenen plusasteen ja Joensuusta Kuopioon välillä satoi vettä melkein koko matkan, välillä lähes kaatamalla. Siitä seurasikin Markun välittömästi saama kuume ja minulle seuraavaan iltaan mennessä kunnolla puhjennut keuhkoputkentulehdus. Pienimuotoisesta lääkityksestä hotellin baarissa ei ollut sanottavaa apua enää  => aivan ilmeinen ajokauden lopun huvivero, jonka ilomielin maksoi tässä vaiheessa syksyä ;-)

Loppumatka seuraavana päivänä meni nieleskellessä, mutta siinä vaiheessa peli oli jo menetetty - ei muuta kuin osittain ennen ajamattomia maisemareittejä eteen päin ja lopuksi kotiin vällyjen alle. Erityisesti tuo Kuopion yläpuolitse menevä tie on mukavan näköistä maisemaa aina tuonne Mikkelin-Jyväskylän tien varteen saakka.

Kari

Alkuun

Takaisin Lauran Matkat-sivulle.