madewithNvu80x15clear.png

Pääset tänne "Alkuun"-linkeistä. Viimeisimmät muutokset: 28.8.2008.

Takaisin pätkitylle 2005- tai Matkat-sivuille.

Matkakertomus 2005 (Gotlanti)

Sisällysluettelo

Yleistä

Matkan ajankohta oli 19.-26.6.2005.

Tarkoituksena oli käyttää lyhyt yhteinen loma-aika tehokkaammin lähempänä Suomea, jolloin matkustamiseen kuluva aika ei kasvanut määrääväksi taustatekijäksi. Samalla oli hyvä tilaisuus poiketa parissa kouluajoilta mieleen jääneessä paikassa itsekin.

Reissuun pääsy oli tänä vuonna enemmän kuin hankalaa normaalia lyhyemmän yhteisen loma-ajan vuoksi (lasten kanssa ei kahdessa viikossa olisi millään järkevästi ehtinyt viikoksi Korsikalle ja vielä takaisin kotiinkin, niinpä ennakkoon varatut SuperFast Ferriesin ja DB-Autozugin junaliput oli pakko perua). Tilalle valittiin lyhyempi vaihtoehto noin viikon ajaksi eli Turun ja Tukholman kautta kelien määräämässä järjestyksessä joko 2-3 yöksi Gotlannin saarelle ja paluumatkalla Kolmårdenin eläinpuiston lähelle pariksi yöksi, tai päinvastoin.

Alkuun

Lisää tietoa

http://www.seawind.fi/
http://www.gotland.net/klintehamn/warfsholm/
http://www.destinationgotland.se/
http://gotland.net/english/
http://www.guteinfo.com/
http://www.lomat.info/matkakohteet/eurooppa/ruotsi/gotlanti/
http://www.oikotie.fi/travelSearchResults?exit=travelSearchDestination&id=328
http://www.silja.fi/KOHTEET/Visby/Retket/
http://www.nykoping.se/templates/Page_eng.asp?id=5331 (ja sieltä Stafsjö Youth Hostel)
http://www.kolmarden.com/

          Sekä muutamia matkan aikana käyttämiämme karttapisteitä.

Koko ajomatkan pituus oli noin 2050 km Suzukin matkamittarin mukaan. Magellan Goldin mukaan matkaa taittui 2032 km, mutta siitä puuttuvat muun muassa ne Tukholman keskustan tunnelit ja vastaavat katvealueet.

Jaana, Laura ja Irma Gotlannin länsirannalla Burksvikin satamassa:

2005-Gotlanti-Burgsvik-satamassa-lansirannalla.jpg

Alkuun

Lauttaliput

- Lauttaliput Turku-Tukholma-Turku: 92 Eur (+ 27 Eur lisämaksua paluupäivän vaihdosta (= aamupalan hinta(?)) paluumatkalla, joka maksettiin kruunuina Tukholman Check-Innissä). Smoton alennus on huomioitu noissa hinnoissa, asianmukaista sopimusnumeroakin kysyttiin varauksen yhteydessä.

- Lauttaliput Nynäshamn-Visby: noin 1500 SEK SF700-aluksella (nettivaraus ja paikkaliput).

- Lauttaliput Visby-Oskarshamn noin 1000 SEK SF1500-aluksella.

Tarkemmat Gotlannin lauttojen hinnat, kuvat ja aikataulut löytyivät täältä: http://www.destinationgotland.se/publish/finland/dg_aikataulu_2005_01.pdf

Majoitukset

Majoitukset hankittiin netistä, puhelimella ja käymällä itse paikan päällä kyselemässä.

Muuta

- 43 kpl Google Earth-ohjelman reittipisteitä yhtenä .zip-pakettina.

- SD-kortille tallennetun Track-lokin muokkaamisen karttaohjelmalle siistimpään muotoon.

Alkuun

Päivä 1. Imatra - Turku (19.6.2005)

Ajomatka oli Irmalla/Jaanalla noin 400 km ja Karilla noin 570 km/Lauralla 315 km. Koska Laura oli edelleen karateleirillä Jyväskylässä, niin ajoin itse aamulla Imatralta sinne. Irma ajoi Jaanan kanssa suoraan Turkuun.

Keli suosi molempien reittejä joten turhan vähän etukäteen kyydissä olleet tytöt saivat rauhassa reippailla muutamaan otteeseen ennen satamaan saapumista. Aika riitti hyvin, ehdimme satamaan noin tuntia ennen laivan lähtöä. Ei muuta kuin vasemmanpuolimmaiselle kaistalle ja muutaman sinne parkkeeranneen auton ohi keulalle, hetken päästä lastaushenkilöiden ohjeiden mukaisesti laivaan ylemmälle autokannelle.

Kaikkinensa pyöriä oli kymmenkunta Ruotsin suuntaan menossa. Juttelimme jonkin aikaa kolmen Norjaan matkansa suuntaaman motoristin/-pariskunnan kanssa -> edelleen vahvistui oma mielipide siitä, että joku päivä on omakin reissu suunnattava sinne! Terveiset vaan teillekin, oli kiva kuulla kommentteja paluumatkan alussa Tukholmassa.

Hytti oli tällä kertaa sisäpuolella (#56) mutta se ei haitannut menoa, sen verran hyvin nukutti ettei maisemia olisi pitkään jaksanut katsellakaan. Siis pikaiselle iltapalalle ja unta kaaliin.

Meillä oli varattuna alkuun yö-laiva vain menomatkalle, sillä paluupäiväksi ei tilausvaiheessa (noin viikkoa aiemmin) saatu kuin päivävuoro. Onneksi Irma sai sen useiden soittojen jälkeen vaihdetuksi eli pääsimme lauantaina rauhassa ajelemaan Stafsjöstä Tukholmaan, eikä tarvinnut lähteä liikkeelle ennen kukon laulua.

Alkuun

Päivä 2. Tukholma - Klintehamn (20.6.2005)

Tukholma - Nynäshamn - Visby - Klintehamn.

Aamupala tarjottiin kello 06.30 keulan ravintolassa (+ vasen sivu), baarin (+ etuosa) alapuolella. Sen jälkeen oli vielä hieman aikaa kierrellä laivan ulkokansilla. 

Välillä oli hienoista turistiliikennettä poukkoilemassa laivamme reitillä (sama suurempana):

2005-Laivat-Ruuhkaa-Tulholman-edustan-saaristossa.jpg

Tukholmassa mentiin kaupungin läpi kokonaan Magellan Goldissa olevan Direct Route v2 -aineiston ohjauksella (varalla oli toki muutama Streets and Destionations Europe 4v10 avulla tehty varareitti tärkeimpine reittipisteineen) ja hyvin se oikein toimi välissä olevan tunnelin luonnollista katvetta lukuun ottamatta..

Kannattaa opetella laitteen ja karttojen yhteiskäyttö riittävästi etukäteen, jotta normaalin kämmäyksen määrä vähenee - erityisesti reitiltä poikkeamisesta johtuva Direct Routen manuaalinen reitin uudelleenlaskettaminen on hieman turhan tuntuista touhua muun liikenteen keskellä, vaikkakaan se ei vaadi kuin parin napin painallusta. Reititys jumiutui joitain kertoja eli sitä piti seurata ja herätellä ajoittain reissun aikana (yhteensä oli parisenkymmentä eri reittiä ohjattavanaan). Erityisesti ajettaessa ohjelman mielestä paremman tien vieressä olevaa maisematietä pyrkii se ohjaamaan nopeammalle väylälle jokaisessa mahdollisessa risteyksessä.. Ehkä tuohonkin on joku säätö olemassa, seuraavassa ohjelmaversiossa.

Sinänsä keskustan läpi ajaminen on aika selväpiirteistä (muutaman kerran jälkeen) eli ilman gps:ääkin olisi selvitty oikealle tielle, tosin hieman hitaammin.

Alkuun

Nynäshamn löytyi helposti tien #73 päästä ja aika riitti hyvin pieneen kierrokseen sen keskustassakin. Laivaa odoteltiin noin tunti ja matkaliput saatiin nettivarauksen sekä -maksun perusteella suoraan kaistakopilta. Yksi jono oli varattu kokonaan liput paikan päältä ostaville.

Laiva irtosi satamasta kello 10.30 ruotsin aikaa - me istuskelimme lukuvaloin, äänentoistolaittein ja ruokailutasoin varustettujen lentokonetuolien ääressä suurimman osan merimatkasta. Siinä oli aikaa laittaa edellisvuotisille isännille Lochranzaan postikortti, saapa nähdä meneekö se koskaan perille sillä infon neidon myymistä paikallispostimerkeistä piti laittaa tupla-annos kortin kulmaan ja toivoa parasta.. Oletettavasti menee, ainakin töihin näkyi moinen jo saapuneen - ilman lunastustoimenpiteitä, kuten viime vuonna kuulema parissa paikassa kävi ;-)

Laiva (malliltaan SF700) oli ulospäin saman näköinen kuin ne, joita liikkuu muun muassa välimerellä Korsikan ja mantereen välillä - niitä ilmeisen nopeita malleja. Ulkonäkö (kuva on napattu S-VHS-nauhurin nauhalta, katso myös edellä mainitun aikataulun alkusivut) pettää, sillä se oli vain noin parisenkymmentä minuuttia nopeampi kuin sen suurempi versio (SF1500). Kolmisen tuntia myöhemmin pääsimme ajamaan maihin.

Visbyssä tarkeni niin hyvin, että siirryimme saman tien pukeutumaan mäen päällä oikealla olevalle info-pisteelle. Aikamme mietittyämme ja karttoja tutkittuamme päätimme jättää Visbyn vielä väliin sekä lähteä majoituksen hakuun  => Laura viritti kameran käyttövalmiiksi ja pyörien keulat käännettiin kohti Klintehamnia.

Kuvia matkan varrelta:

2005-Gotlanti-Visby-Klintehamn-mantereen-puoleista-rantaa.jpg

Tienäkymiä välillä Visby - Klintehamn (# 140): 

- Mökkien korvikkeita meren rannalla ja näkymä samasta kohtaa tien vasemmalta puolelta
- Ensimmäinen tuulimyllymme
- Pensionaatin uimarantaa Klintehamnissa
- Pansionaatin portti ja Irma
- Klintehamnin "kiireisenoloista" keskustaa

Kaikkialla tarkastettiin luottokorteilla maksettaessa maksajan henkilöllisyys, joka oli erinomaisen hyvä juttu myös asiakkaan näkökulmasta.

Alkuun

Koska perillä aikaa oli riittävästi (respa avautui klo 17.00) niin arvelimme käyttää väliajan lähiympäristöön tutustumiseen ja ruokailuun. Se toki onnistuu melkein milloin ja missä vain, mutta ne kohtuuhintaisemmat ravintoloiden lounastarjoukset ovat voimassa tasan klo 12.00 - 14.00 välisen ajan eivätkä minuuttiakaan yli (me olimme sentään 7 minuuttia myöhässä), niinpä ensimmäinen ruokailuhetki leiripaikan sijaan kylällä kustansi "Bruna Bönan" -nimisessä ravintolassa neljältä 335 SEK. Normaalisti lounasajan hinnoilla aikuisten annos maksoi jotain 65-85 SEK ja lasten puolet-kolmannes siitä. Minun ruokani tuli sillä kertaa puoleen hintaan tarjoilijan unohdettua tilaukseni ja tuotua väärää, mutta silti kelpo sapuskaa tarjolle..

Tuon kruunumäärän kun jakaa kymmenellä, niin päässälasku eurojen suuntaan helpottuu kummasti.

Majapaikka on aika suuri alue sisältäen leirintäalueen, urheilualueita, uimarannan, mökkejä ja bungaloweja, pari majoituksina toimivaa vanhempaa "rivitaloa", entisen koulun (joka toimii hostellina, ollen tällä kertaa täynnä leirikoululaisia?), erilaisia piha- ja muita rakennuksia ja vanhan suurehkon puurakenteisen päärakennuksen muutamine huoneineen. Kokonaisuus oli erinomainen myös sen vuoksi, että mereltä puhaltanut tuuli siirsi pahimmat verenimijät kauemmaksi, onneksi siellä ei ollut samanlaisia pikkuinisijöitä mitä oli edellisvuonna isomman saarivaltakunnan suunnalla! 

Jos sinne hostellin puolelle olisi sopinut, niin majoituksen hinta olisi ollut jonkin verran halvempi, toisaalta meillä taisi olla näin huomattavasti enemmän omaa rauhaa ja tilaa levitellä tavaroitamme pitkin huoneita. Ei siinä kuutioilla saati neliöillä päässyt elvistelemään mutta tila riitti kyllä ja hampaansakin sai pestyksi omassa lavuaarissa, tai ainakin sen ääressä (vessa ja suihku löytyivät lähistöltä).

Naapureidemme vaihtuvuus oli suurta, näköjään ihmiset vaihtoivat majapaikkojaan hyvin tiheästi - etenkin ne polkupyörillä paikasta toiseen liikkuneet pariskunnat, joita nähtiin joka puolella saarta.

Irma, Laura ja Jaana kävivät illan mittaan vielä keskustassa. Läheinen saha/tehdas (tässä sen portin vieressä ollut maskotti) piti sen verran vähän metakkaa ettei sitä edes huomannut, sama juttu päti lähisaariin muutaman kerran päivässä kulkevan autolautankin suhteen.

        - Ruokakaupan hintoja (aika lailla kotimaisten hintojen tasoista):

                        - Baguette iso ja pieni: 9.90 SEK
                        - Postimerkit 4 kpl sisäisessä postissa: 22.00 SEK
                        - Grillattu kana: 44.90 SEK
                        - Leerdammer-juustoa (muutama siivu): 21.90 SEK
                        - Kevytmaito 1 l: 6.80 SEK
                        - postikortti 2 kpl:  7.80 SEK => yhteensä 118,50 SEK eli noin 12 Euroa. 

- 95:n polttoaineen hinta: á 11.31 SEK/l eli 27,70 litraa yhteishintaan 313,27 SEK Klintehamnissa, muualla samaa luokkaa.
- Majoituksen kokonaishinta: 2700 SEK ja pyyhkeiden/liinavaatteiden osalta 400 SEK koko porukalta.
- Ravintolassa ruuan hinta pyöri lounasaikaan jossain 60-85 kruunun kieppeillä, illemmalla satasen yläpuolella.

Alkuun

Päivä 3. Kiertoajelu pohjoisosassa (21.6.2005)

Klintehamn - Visby - saaren pohjoispään kautta itärantaa pitkin keskivaiheille - Klintehamn.

Päivä suunniteltiin kohdennettavaksi etenkin Visbyn koluamiseen, reittivalintamme vei kuitenkin meidät ensialkuun tien #143 varteen Romaan, se kun oli sopivasti lähimaastossa. Kylä ei aivan vastannut mielikuvaamme "Roomasta"..

Ajoimme Visbyn vanhan osan muurien sisäpuolelle pohjoisen portin kautta, jonka edessä olleista liikennemerkeistä ei parissakymmenessä vuodessa hieman unohtumaan päässeen kielitaidon vuoksi saanut liian tarkkaan selvää ;-) Kiellettyä sisään ajo ei kuitenkaan ollut. Ajoreitti punaisten nuolien mukaan: koko päivä ja Visby.

Parkkipaikat olivat kortilla, erityisesti ne vähäiset "Stora Torget":n lähimaastossa olevat tunnin - kahden parkkeeraamisen mahdollistavat (paikka siellä, pari tuolla, isompia hyvin harvassa). Pysäköimme torilta vapautuneeseen 30-minuutin parkkiruutuun ja riisuimme ajokamoja vähemmäksi - sitten petti hermo ja poikkesin kuvassa näkyvään kauppaan kyselemään mitenkäs näiden kaksipyöräisten parkkeeraaminen onnistuu ilman omia parkkikiekkoja? Tuonne polkupyörien sekaanko lykkäämme mopomme? Ei sentään, sain kaupasta ilmaiseksi pahvisen "P-skivan" -kiekon, jota emme kuitenkaan olisi tarvinneet. Kysyttyäni tunnin päästä paikalla jälleen partioineelta parkkirouvalta lisätietoja parkkimahdollisuuksistamme kuulin, että me emme tarvitse kyseisiä lainkaan. Se oli huojentava tieto, hänen juuri laputettuaan viereisessä ruudussa olleen henkilöauton (tosin sinne polkupyörien sekaan parkkeeraaminen olisi varmaan muistolapun tuonut meillekin)..

Katarinan kirkon rauniot olivat suoraan vieressä joten sinne piti lähteä sen jälkeen kun naisväki oli saanut tarpeekseen kauppojen ja muiden tiskien antimien tutkimisesta. Kirkon raunio oli pidetty rungon osalta hyvässä kunnossa, joten sen kellareihin ja muurien sisälle piilotettuihin rappuihin uskalsi tunkeutua. 

Lähistöllä oli toinenkin kirkko (sama suurempana):

2005-Gotlanti-Visby-kirkonpiha.jpg

Siitä tulikin mieleeni että tähän aikaan oli hemmetin vähän porukkaa liikkeellä, päälle kaatuvasta juhannuksesta huolimatta. Ei näkynyt yhtä paikallista poikkeusta lukuunottamatta enempää känniläisiä henkilöitä kuin niitä paljon mainostettuja juhannussalkojakaan. Tätini sanoi saarta ruusujen saareksi mutta me näimme niitä vissiin kokonaista kolme kappaletta koko saarella ;-) Missä ne Juhannusruusutkin olivat?

Alkuun

Lähetimme lapset lähikatua pitkin itäisen portin takana olevalle kävelykadulle ja siirryimme itse pyörillä kohti satamaa, sekä kaupungin muurien etelänurkan kiertäen saman portin vieressä olevalle mp-parkkipaikalle. Siinä liikkuu linja-autoja sekä takseja koko ajan ja liikkumisen kannalta keskeiselle, eli itäiselle portille on matkaa vain muutama kymmenen metriä.

Jaana Itäisen portin sisäpuolella. Portin vieressä olevalla parkkipaikalla oli oli jonkun kotimaisen motoristin pyörä ajokamoineen samassa nipussa meidän ja muiden pyörien kanssa useamman tunnin ajan. Kuva samasta paikasta vielä enemmän oikealle, kävelykadun suuntaan. 

Koska Irmalla oli ajatuksena lähteä mukaan kaupunkia kiertävälle, opastetulle katujunamatkalle, niin me hyppäsimme siihen vierelle pysähtyneeseen vehkeeseen koko perhe (hinta taisi olla yhteensä muutaman kympin (SEK)). Siitä sai videolle hyvän suomenkielisen muiston ja selostuksen Visbysta ja sen ympäristöstä, kierroksen kestäessä noin 20 minuuttia.

Pikaisen lounaan jälkeen kävelykatu ja lähistöllä kisailleet naakat kävivät sen verran tutuiksi, että oli aika siirtyä pohjoisen kautta (tie #149) saaren itärannalle (#149, 148, 147, 148) ja jostain puolenvälin kieppeiltä takaisin kämpille (paikallistiet, 143, 144, 141)  => kartta Laurallekin käteen ja mopot liikkeelle.

Pohjoisosa saaresta oli paikoitellen erittäin karua ja kuivaa, kumma että ne laitumella olleet elukat saivat riittävästi ravintoa moisessa ympäristössä. Lämpöäkin oli siihen malliin, että ilmeisen vast'ikään avautuneelta leirintäalueelta Kappelshamnissa piti hakea viilennystä jäätelöiden muodossa.

Muuten meni hyvin, tilauskin tankeroruotsillani, mutta pois lähtiessämme huomasin edellä menneen Yamahan pysähtymispaikalla risteyksessä maassa mustan muutaman sentin halkaisijalla varustetun muovitulpan. Siinä hetken miettiessäni en heti keksinyt voisiko se kuulua mihinkään kyseisessä mopossa ja lopputuloksen varmaan arvaatkin: kun mietimme porukalla asiaa satakunta kilometriä alempana, niin sille olisi tietysti paikka löytynyt siitä takahaarukan akselin päästä (toiselta puolelta sellainen oli myös tipahtamaisillaan)..

Matkan varrella löytyi pätkä muinaista merenpohjaa Klinten maisemissa, joka oli aikojen saatossa joutunut jään, veden ja muun eroosion kanssa tekemisiin: 1, 2, 3, 4. Siinä hoitui sekin geologian oppitunti helposti. Laura pääsi tosihommiin eli alkoi ohjaamaan liikkumistamme Irman takaa paikallisen turistikartan ja pmr-radionsa avulla. Ja hyvinhän se alkoi hetken päästä sujumaan.

Pienessä idyllisessä Hervikin kalastajasatamassa oli pakko tehdä ratkaisu siitä, että annetaanpa välillä DirectRouten ohjata meitä mielellään mahdollisimman lähellä olevalle bensa-asemalle, sen verran vähän bensaa oli Bandiitin tankin pohjalla loiskumassa. Homma toimi erittäin hyvin ja reilun kymmenen kilometrin päästä todellisten kyläteiden takaa Ljugarnista haluttu mittari löytyikin. Oli siellä tankin pohjalla vielä puolitoista litraa jäljellä, hieman yli 300 ajokilometrin rupeaman jälkeen.

Kai sillä jonkun 320-330 km olisi päässyt, ei ole tullut kokeilluksi (varatankille saa vääntää noin 245-270 km ajon jälkeen, "parin litran" hälytys alkaa noin 280-290 km kieppeillä). Pikaisesti laskien Suzukin kulutus oli luokkaa 5,5 - 5,7 litraa sataselle, Irman Diversionissa samaan aikaan alle 5 l.

Loppumatkassa ei ollut sen kummempaa, paitsi että paikallisen illalla vielä auki olleen pikkukaupan valikoimien kimppuun päästyämme huomasin ilokseni, että aika monessa artikkelissa oli kotimaiset tekstit valmiina (kuten erään organisaation "virallisessa" karhunpääoluessa sekä tonnikala- ja muissa säilykepurkeissa)..  

Alkuun

Päivä 4. Kiertoajelu eteläosassa (22.6.2005)

Klintehamn - saaren eteläpää - Klintehamn.

Tämä päivä oli pyhitetty eteläosan kiertämiseen. Kierros toteutettiin siten että pääsuunnistajina ja reitin ohjaajina toimisivat nimenomaan lapset, me vain ajaisimme heidän edellisillan kähmyssä ja aamutuimaan keskenään suunnittelemansa reitin läpi.

Homma toimi hienosti, joten eipä aikaakaan kun olimme (tiellä #140) jo etelämpänä Burgsvikin satamassa lahden toisella puolella näkyvän tuulipuiston vehkeitä ihmettelemässä. Saman kylän päätien viereinen ravintola (jossa tungeksi paikallista väkeä lounaallaan) sai hetkeksi uusia asiakkaita, ennen kuin lähdimme yhä etelämmäksi (#142 ja kapeat paikallistiet) uimarantojen, luonnonsuojelualueiden, rantateiden, eteläisimmän pisteen ja muiden haasteiden suuntaan. Kaislakattoja ja hieman toisenlaisia mökkejäkin nähtiin. 

Ohi ajamiamme paikkoja olivat mm. Kättelvik, Hoburgen, Sundre, Hamra, Öja, Fide, Grotlingbo, Eve, Ronehamn, När ja Lau. 

Erityisesti tuo Kättelvikin rantaa myötäilevä kivimuseo oli mielenkiintoinen paikka, siellä oli tehty pitkään alueella ja useamman sadan kilometrin päässäkin tarvittuja myllyn- ja muita vastaavia kiviä rantaviivaa seuranneen kapean vyöhykkeen materiaalista. Siellä oli esillä kaiken muun vanhan esineistön lisäksi  tuulivoimalla toimiva vesipumppu, sekä harvakseltaan käyvän paikallismoottorin käyttämä parakillinen käsin esivalmisteltujen myllynkivien muokkaukseen käytettyjä koneita (pölyimuri sorvausjätteen poistamiseksi työskentelyalueelta, sorvi ja pora).  Materiaali on aika pehmeätä ja kivien menekki lienee ollut siten melkoinen, niinpä kovaa työtä on varmasti riittänyt useammallekin tekijälle vuosien saatossa. Tytötkin pääsivät töihin.

Kattelvikin kivityömaamuseo (myllynkivien valmistusta kapeasta rantakaistaleesta, sama suurempana):

2005-Gotlanti-Kattelvikin-ikivanha-kivityomaa-rinteesta-pain.jpg

Suunnistaminen kävi uutuuttaan välillä vähän raskaaksi päävastuun kantaneelle Jaanalle, mutta jäätelötauko paikallisen ruukuntekijän tuotteisiin tutustumisen muodossa helpotti -> matkamme jatkui kotvan kuluttua reitillä Garda, Etelhem, Bulle, Vänge, Viklau, Hejde, Klinte ja lopuksi Klintehamn. Mitä kapeammiksi tiestö kävi, sitä enemmän siellä yleensä riitti katsomisen arvoisia yksityiskohtia tien molemmin puolin.

Nopeusvalvontakin toimi..

Ei muuta kuin tankille, kauppaan ja lähemmäs seitsemää sataa ajaen kämpille, sillä mereltä tuli tuulispäänä enemmän kuin riittävästi todella mustia ukkoskuuropilviä. Loppuillan ajan tuli pientä ja välillä vähän tiheämpääkin sadetta. Ei kuitenkaan haitaksi asti, mitä nyt yksi sivulaukku laski vähän vettä sisälleen.

Nuo 42-litraiset Kapan laukut ovat muuten erittäin tiiviitä, mutta se kantokahvaa myötäilevä punainen heijastinkappale on onnettoman heikosti kiinni ja irrotessaan avaa kiinnitysruuvien kautta suoran vesireitin laukkujen sisälle - samoin niiden saranapuolella alhaalla olevat rajoitinlangat irtoavat  heti ensimmäisen kannen repsahtamisen yhteydessä. Ole tarkkana niiden lukkojen kanssa, että se puoliskot toisiinsa lukitseva salpa on todella oikeassa kohdassa rungon puolella..  

Alkuun

Päivä 5. Klintehamn - Stafsjö (23.6.2005)

Klintehamn - Visby - Oskarshamn - Stafsjö.

Aamulla heti seitsemältä lyötiin kamat kasaan ja nautittiin aamiainen kahdeksalta, kämpän avaimet ja lakanat luovututettiin pois sekä mopojen keulat käännettiin Visbyyn (tie #140) suuntaan. Kämmäsin joutessani edellisen päivän track-lokin bittien taivaaseen, mutta saahan tuon helposti korjatuksi vaikka AutoRouten tai Photoshopin avulla.

Irma meni satamassa suoraan terminaaliin hakemaan lippuja ja me poikkesimme Jaanan kanssa lähikauppaan ostamaan sen pakollisen pilven muotoisen tarran (liimattavaksi autotallin sisäoveemme muiden vastaavien joukkoon)..

Laiturille ilmestyi sen lähtöä edeltäneen puolituntisen aikana parisenkymmentä pyörää, seassa oli myös pari isoa mönkijää sekä niiden takana vedettävänä kuomulliset perävaunut ;-) Niiden vetoaisa oli omatekoinen ja piti sisällään muun muassa normaalin auton peräkärryn vetokytkimen. Aika mielenkiintoisen näköinen kokonaisuus, kaksipyöräiskuskin näkökulmasta tarkasteltuna.

Tapasimme siellä myös Oululaisen motoristipariskunnan Bemareineen, matkallaan kohti Kööpenhaminaa; muut kyytiin nousseet olivat pääosin ruotsalaisia pyörähenkilöitä. Terveiset vaan teille, oli mukava tavata uudemman kerran Imatralla Muistoajoissa.

Laiva oli mallia SF1500 eli se suurempi, mutta aavistuksen hitaampi malli. Perille sekin vei eikä matka-ajassa vissiin ollut kovinkaan suurta eroa pienempään verrattuna. Oskarshamnin satamasta siirryttiin sujuvasti E22:a ja E4:a Norrköpingin kautta Stafsjöhön, noin 8 km Kolmårdenin yläpuolelle E4:n viereen.

Molemmilla Gotlannin lautoilla oli käytössä "omalaatuiset" (pelkällä lukituskappaleen käännöllä lukittavat) lyhyehköt mutta puhtaat kiristyshihnansa, joten oma räikkämallinen perinteinen hihna pääsi taas oikeuksiinsa. Joku helppo logiikka niissäkin oli, mutta siinä kiireessä ei pitkään viitsinyt arssinoida mitä ja miten päin pitäisi kiristää ja lukita mihinkin suuntaan..

Yhdellä taukopaikalla tavattiin myös pari suomalaisia liivejä kantavaa helvet*n perk*lettä matkalla Tsekkeihin. Alkuun eivät olleet näkevinään saati vastanneet tervehdykseeni samassa kioskin jonossa seisoskellessamme, mutta kävivät silti pois lähtiessämme kysymässä ruotsin karttaa vilkaistavaksi.. Mukanani ei ollut muuta paikalliseen tiestöön sopivaa kuin gps, joten viereinen bensa-asema sai heistä uusia asiakkaita. Avokypärä ja ohuet lasit jättävät nenän täysin auringon armoille, kuten oli jo hyvin havaittavissa. Lapsetkin oppivat jälleen uusia asioita eli moottoripyörillä liikkujissakin saattaa olla monenlaisia eroja..

Stafsjön "vierasmaja" löytyi helposti ja olikin kerrassaan mainio paikka - sen omistaja/isäntä/vast. oli mainio tyyppi eli aika ei käynyt pitkäksi hänen kanssaan keskusteltaessa! Tuonne voisi mennä toisenkin kerran käymään.. Paikka oli koko ajan täynnä eli kannatti soittaa varaus etukäteen, siitäkin Irmalle täydet 10 pistettä.

Isännällämme oli ilmiselvästi jonkinlaisia positiivisia ajatuksia motoristeja kohtaan, ilmeisesti sairaalassa molemmat kädet kipsattuna makaava kaverinsa vaikutti jotenkin taustalla? Oli kuulema kaatunut äskettäin vähän rivakammin moottoripyörällään.. Reissun ainoa pyykkipäivä iski täällä, mikäs siinä kun kellarissa pyöri suuri kone ja ulkona oli asianmukaiset narut valmiina. Hintaa ei heppu viitsinyt ottaa lainkaan moisesta pikkuhommasta.. Pitääpä laittaa sinnekin kiitoskortti menemään.

Illalla poikettiin paikallisella bensa- ja henkilöiden tankkausasemalla (viereisen hotellin baari oli kiinni) ja unta kaaliin. Ainoa hankaluus huoneessamme #7 (suurin majoitushuone koko alakerrassa) oli sen huomattava kuumuus alkuillasta, lännen puolella kun ikkunansa ja pationsa ovi olivat..  

Alkuun

Päivä 6. Retkipäivä Kolmårdenissa (24.6.2005)

Stafsjö - Kolmården - Stafsjö.

Kolmordenin eläinpuiston pääportti näytti tältä. Vähän aiemmin tulosuunnassa oli toinen portti, joka vei Safari-puiston puolelle.

Aamulla kahdeksan jälkeen aamiaiselle, kevyttä vaatetta päälle ja kohti Kolmårdenia. Ajonopeus sovitettiin paikallisteihin ja varustukseen sopiviksi mutta lopulta kohde oli edessämme. Safarille meillä ei ollut mitään asia pyörien ja etenkin ajamattomien bussivuorojen vuoksi, mutta itse eläinpuistossakin meni aikaa eläimiin tutustuttaessa ihan kiitettävästi => kello 17.00 kippeillä ovet loksahtivat jo kiinni eikä tehnyt tiukkaakaan viettää aikaa siihen saakka.

Lippujen hinnat (2x200 + 2x115 SEK) olivat paikka huomioiden ok, tarkista hinnat tarvittaessa vaikka täältä: http://www.kolmarden.com/templates/normal.aspx?page_id=744.

Normaali joskohta suuri, monipuolinen, ympäristöönsä hyvin sijoiteltu eläinpuisto lintu- ja delfiininäytöksineen sun muine ohjelmanumeroineen se todella on. Kävelyreitit olivat selväpiirteisiä, lepopaikkoja ja vessoja riitti, ruokaakin sai muun pikkupurtavan lisäksi useammasta eri paikasta (tosin osa niistä oli tuolloin kokonaan kiinni).

Parhaiten jäi mieleen lintujen ja hoitajien yhteisesitys, jossa viisi eri lajia näytti yhteistoimintakykyjään (muun muassa korppikotkapari, huuhkaja ja erittäin nopeasti yleisön päätä viistäen maalinarun suuntaan syöksyillyt tuulihaukka(?). 

Eikä delfiinienkään esityksissä ollut valittamista, päin vastoin (sama suurempana):

2005-Kolmordenin-delfiiniesityksen-alku.jpg

Onneksi oli vanha kunnon SuperVHS-kamerakin matkassa mukana.

Nahkan palamista saatiin hidastettua ao. rasvoilla, samoin lompakon kevenemistä lähikauppaan tehdyn vierailun avulla (kolme litraa vettä, kilo banaaneja, minimetwurstipötköjä, vast). Hyviä mäkiäkin riitti sen verran että kalorinkulutuksen saa helposti reilusti plussan puolelle.

Paluumatkalla poikkesimme motoristien ylläpitämään ravintolaan "Cafe Kolm HB Oscarshälls', Oscarshällsbacken, S-618 33 Kolmården". Neljän hengen pastat, lihapullat lisukkeineen ja juomineen maksoivat heillä 280 SEK. Olimme liikkeellä viimeisellä mahdollisella minuutilla sillä viimeisten kahvihörppyjen aikana henkilökunta seisoi jo tiskin takana sen näköisinä että "Oli kiva että kävitte mutta kiitos kysymästä, olisi kiva lähteä jo juhannuksen viettoon!" Minkäänlaista hoputusta ei kuultu, mutta ruumiinkieltäkin oppii ajastaan lukemaan ;-)

Mukavan oloinen paikka, jota hostellimme isäntä etukäteen mainosti käynnin arvoiseksi.

Hostellissamme oli myös muuan nuorehko saksalainen kaveri, joka oli kova juttelemaan. Eipä siinä mitään, mutta kun englannin kielisestä juttelustaan reilu puolet oli saksaa, niin se aiheutti jonkin verran lisää vaikeusastetta meidän suuntaamme, englannin aiheuttaessa vastaavaa hankaluutta hänen suunnassaan.. Kaveri tunsi Imatrankin eli saapunee tänne, käytyään ensin Nordkapissa kääntymässä.

Illalla ei vielä satanut mutta aamulla tilanne oli jo toinen.  

Alkuun

Päivä 7. Staffsjö - Tukholma (25.6.2005)

Aamun valjettua kamat nostettiin kyytiin ja nokat suunnattiin aiemmin neuvotulle kapeammalle reitille, pääsuuntana Tukholma. Ajoimme E4 -tien viereistä (alapuolella) kapeampaa tietä Lundan ja Bergshammarin kautta Nyköpingin satamaan, josta tietä #219 pitkin eteenpäin.

Kulkusuuntaan nähden oikealla puolella oli aiemmin mainostettu luonnonsuojelualue "Stendörrens Naturreservat", jonne ajoimme edelleen pienessä vesisateessa ensimmäiseksi. Paikka oli käymisen arvoinen, kuten kymmenet muutkin olivat näköjään päättäneet meitä ennen. Ajoimme rantaan saakka, kun se viimeisin puomi oli auki ja edellämme ajanut autokin meni sinne edeltä..

Heti pysähdyttyämme alkoi viereisestä rakennuksesta kuulumaan ikään kuin kirkonmenoja, virsiähän ne siellä veisasivat hetken ajan täyttä päätä.

Seuraava kohde oli Trösassa oleva kahvipaikka "Tre Små Rum", sekin aiemmin mainostetun veroinen käyntipaikka kapeine kujineen. Sijainti: kylän keskustan halkaisevan kanavan suuntaisesti itäpuolella kulkevan kävelykadun varrella. Siitä oli sataman puoleiselle parkkipaikalle matkaa noin 50 metriä.

Itse vanha parikerroksinen puutalo piti sisällään leipomon, josta syystä tarjolla olleet kahvin lisäkkeet maistuivat kyllä.. Talossa oli todella pikkuruisia asuinhuoneita eli satakunta vuotta aiemmin joko porukka oli lyhyempää tai sitten neliöitä / C oli suunniteltu nykyistä tiukemmin säännöin ;-) Saattoi rahallakin toki olla vaikutusta ratkaisuihinsa.

Loppumatka (melkein Södertäljen rajamaille) ajettiin samaa E4:n itäpuolista reittiä myöten, jonka lopussa E4 vasta kutsui. Tuo on erinomainen reittivaihtoehto, mikäli moottoritiellä ajaminen ei syystä tai toisesta kiinnosta ja kohdealueena olisi kyseinen Kolmårdenin suunta.

Tukholman keskustassa satoi kuin saavista kaataen eli poikkesimme tankille ja pikaruualle siihen Lindingön sillan alla olevalle Shellille. Kelin hieman parannuttua heitimme mutkan Lindingön puolelle, aika huljakoita kämppiä olivat levitelleet pitkin poikin meren rantaa, ei näyttänyt miltään köyhälistöslummilta se..

Satamassa poikettiin Seawindin platalla sen verran että laitoin varuilta lähtökaistan gps:n muistiin ja sitten ajamaan rantaa pitkin vasemmalle, kohti kaupunkia. Koska aikaa oli useita tunteja niin läksimme tappamaan aikaa tyyliin "katsotaan mitä tulee eteen". Ja tulihan sitä, muun muassa suuri puistoalue "Käknas"-torni keskellään (vietimme tornissa varmaan tunnin kaupungin maisemiin tutustumiseksi, nousu maksoi 30 SEK aikuiselta, kaksi kerrosta eli #28 ja #30 olivat auki turisteille, samoin ylimpänä oleva häkitetty terassi), sekä rannempana pari saarta täynnä suuria ja vielä suurempia tontteja linnamaisine puistoineen ja rakennuksineen.

Näköalakerroksen ulkopinnoiltaan "kullattujen" ikkunoiden takaa avautuvaa näköalaa tutkimassa Laura, Irma ja Jaana:

2005-Kaknas-Tornet-ja-nakoala-kaupunkiin.jpg

Alkuun

Kuninkaallinen Tekniikan museo ja vieressä "Estonia"-näyttelyllä mainostanut -Merimuseo olivat lauantain kunniaksi kiinni, sen sijaan Wasa-laivaan ja Pohjoismaiseen museoon olisi päässyt tutustumaan normaalisti. Vielä lyhyt mutka keskustassa sillan kulmalla ja sitten olikin jo aika lähteä kaupungin läpi kohti satamaan vievää reittiä.

PMR-puhelimiemme akut kestivät oikein hyvin, paljosta käytöstä huolimatta suurimmalle osalle oli vasta yhden kerran vaihdettu täysi akkukerta tyhjentyneiden tilalle. AAA-kennoina oli GP:n 750 mAh sekä Sanyon 750 ja 800 mAh:n kennoja yhteensä viisi sarjaa (15 kpl). 4 kpl 2100 mAh Sanyon AA-kennot Canonin A70:ssa vaihdettiin kerran, samoin gps:n 2 kpl 1800 mAh vanhat GP:n AA-kennot. JVC:n SuperVHS-kameran NiCd-akkuja saikin ladata huomattavasti useammin, se tuntuu olevan varsinainen virtasyöppö vaikkei isompia zoomauksia jatkuvasti harrastaisikaan. Mukana kulkeneet kännykät (6310i ja 6320) kestivät kevyesti yhden akkunsa varassa, kunhan akku oli ladattu täyteen ennen lähtöä.

Jaanan kypärään ennen reissua solukumista tehty pehmeä, mutta aiempaa reilusti paksumpiseinämäinen äänenohjain osoittautui sekä toimivaksi (pudotti tuulen kohinaa mikrofonissaan huomattavasti enemmän, esimerkiksi Lauran suojattomaan kypärään nähden) että aiempaa ohutseinäistä putkea kestävämmäksi. Paikalliselta kumialan firmalta löytyi kyseistä neopreenikumimattoa, paksuudeltaan noin 30 mm, mistä oli helppo tehdä noin kolme-neljä senttiä halkaisijaltaan oleva kiekko suupieleen, 8 mm reikä sisälleen. Ja kumiliimalla kiinni.

Pyöriä oli varmaan reilu kaksikymmentä laiturilla jonossa kun sisäänajon aika tuli. Siihen saakka oli hyvää aikaa peuhata lasten ja jutella muiden motoristien kanssa, muun muassa ainakin kolme erilaista gps-mallia oli paikalla olleilla käytössään, ehkä enemmänkin. Keli suosi eikä sitä normaalia viime hetken sadekuuroakaan nähty. Norjassa käyneetkin olivat hyvin tyytyväisen oloisia reissuunsa, hyvä niin. Keli oli sellainen että pyöriä ei laivahenkilökunnan mukaan kannattanut sitoa mitenkään kiinni - laitoimme kuitenkin Irman Diversionin hihnoihin kun se on niin kiikkerän oloinen esimerkiksi Bandiittiini verrattuna.

Hihnoista puheen ollen kannattaisi tarkastaa ja tarvittaessa hieman avartaa oman sidontaliinansa koukkuja, jotta sen saa kiinni vaikka vähän paksumpaankin lokoseen lattiassa tai muuhun vastaavaan kappaleeseen. Omaani sopii peukalo poikittain väliin (silmukan suuaukko n. 30 mm) ja se on tähän saakka käynyt kaikkialle, Irman liinan kapeampaa lenkkiä (alle 20 mm) ei täälläkään voitu käyttää liian paksun materiaalin (lattiakiinnike ja lenkit) vuoksi.

Olin varmuuden vuoksi siis hölmöyttäni jättänyt pyörään virrat päälle sen verran pitkäksi ajaksi, että startin aikana tuli mieleen erilaisia kilintunteita.. Erityisesti seuraavaa aamua ja kylmää konetta ajatellen. Nou hätä, muutaman minuutin käynnissäpito riitti aamustarttiinkin (akkuhan meni vaihtoon heti alkukeväästä eli oli aika tuore).

Hyttimme oli numeroltaan 806, ulkohytti siellä keulan puolella oikealla sivulla. Muuten hyvä, mutta joko edellinen "säästäväinen" vuokralainen tai liian innokas siivoushenkilöstö oli butsannut kaikki muoviset juoma-astiat sekä vessapaperirullat mukaansa.. Siis Infon kautta laivaannousu-lonkerolle (huono tapa. josta en ole päässyt irti vuosien saatossa). Taisi olla huokaisustaan päätellen aika tavallista touhua tuo.

Ruokailu onnistui sikäli mitä kukin halusi, istuimme toisessa rivissä oikealla keularavintolan ikkunoiden takana, jotka SkyWindissa ovat oikein hyvän kokoiset ohi lipuvien maisemien seuraamismielessä. Muutenkin se edustaa uudempaa sukupolvea noista kahdesta laivasta, ollen osittain suorastaan loistokas SeaWindiin verrattuna.

Palvelu pelasi koko ajan ja matkan hinta-laatusuhdekin on ehdottoman kilpailukykyinen moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Siksi olikin seuraavana aamuna hauska kuunnella toisella korvalla viereisen pöydän teinipojan kuuluvaäänistä marmatusta laivan onnettomasta palvelusta, huonoista puitteista ja motoristien pääsystä ensimmäisinä autokannelle, jne. ;-) Sikäli hän oli varmaan oikeassa, että lapsen näkökulmasta puitteet ovat kevyemmät vaikka Siljan tai Vikingin paattien houkutuksiin nähden - tosin niin ovat matkojen hinnatkin..  

Alkuun

Päivä 8. Turku - Imatra (26.6.2005)

Muutamaa minuuttia ennen aamiaishuoneen oven aukaisua liikkeelle ja aamutoimet olivatkin pian täydessä vauhdissa. Loppu olikin jo rutiinia pakkauksineen, liikkeelle lähtöineen sun muineen.

Tulomatkalla Turusta poikettiin Riksun sotkun kautta (kiinni), sen jälkeen seuraavalla Lahden suuntaan vastaan tulevalla kahvipaikalla (kiinni), sen jälkeen ohitettiin useita muitakin henkilökohtaisia tankkauspaikkoja (kiinni) kunnes löysimme itsemme Matkakeitaan tankilta ja kahviosta. Hyvä niin, tankkini olikin taas kuivahtamaisillaan.

Tervetuloa kotiin. Jaanan uusi hamsteri Jimi oli edelleen hengissä (joka oli saanut niin paljon ruokaa että Jaana väitti sen lihoneen reilusti viikon aikana vieraassa hoidossa) ja nurmikko vielä alta polven - hyvin se viikko meni siinäkin mielessä..

Alkuun

Loppusanat

Näitä riitti Gotlannissa joka puolelle, eli aikaa kuluu kyllä jos haluaa tutkia mitä kaikkea mielenkiintoista maisemassa löytyy:

2005-Gotlanti-nahtavyyksia-riittaa-saarella.jpg

- Mikäli ajat reissua siten että SD-kortilla on vain Direct-Routen ja Basemapin aineistoa niin pelkällä gps:lla on aika hankalaa tehdä reittejä käsin DR-aineiston näennäisestä ylimalkaisuudesta ja yksinkertaisuudesta johtuen. Mikäli kortilla on myös MapSend Streets Europen aineistoa, niin kartan vaihto antaa käyttöön muun muassa huomattavasti paremmin leveydeltään erotellut tiestöt ja paljon muuta reitittävästä kartasta puuttuvaa materiaalia (nimiä yms). Kannattaa huomioida tämäkin, jos haluat tehdä reittipisteitä ja reittejä edellisenä iltana kämpillä.. 256 Mt:n kortillehan sopii vaikka mitä (meillä siellä oli Suomen tarkka kartta, sopivan kokoinen pala Ruotsia Basemapista, DirectRouten ja Streets Europen saman alan peittävät aineistot sekä lopuksi päiväkohtaisia Track-lokeja ja läjä uusia reittipisteitä).

- Bandiittiin keväällä asennettu Öhlinsin takaiskari osoitti toimivuutensa eli kannatti ehdottomasti asennuttaa paikoilleen. Kun edessäkin on saman firman jouset, niin täysi nyytti päällä ajokin sujuu meidän tarpeemme huomioiden erinomaisesti. Diversionin alkuperäiset kuulema riittävät Irman käyttöön hyvin.

- Rengaspaineet olivat Mez 4:ssa edessä 2.8 ja takana 3.2 kiloa, mikä tuntui kelvolliselta määrältä Bandiitille, Irmalla ne olivat vähän pienemmät kevyemmästä kuormasta johtuen.

- Mikäli hanskasi tai joku muu ajovarusteesi vuotaa sateella, niin tästä myrkystä voi olla sinullekin omalla vastuullasi apua: pensselillä levitettävä "Acapella" -kyllästysaine litran purkissa hintaan 27 Euroa, saa venealan liikkeistä.

Venehenkilöt värjäävät ja kyllästävät sillä kabiinikankaitaan ja tämän reissun perusteella näyttäisi siltä että se käy vaikka Mp-Asun vanhojen ajohanskojen kyllästämiseen. Puhumattakaan saman firman Classic-ajohousujen persauksesta.. Aineen sininen väri ei näemmä erotu mustasta kunnolla kuivuttuaan, laitoin sitä myös tankkilaukkuni kaikkiin mustiin ulkopintoihin ja ompeleisiin. Valkoiset alueet muuttuvat kyllä sinisiksi. Core- sun muille texeille se on varmaan myrkkyä eli toimii juuri siten kuin sen pitääkin.

- Reissu kaikkine kustannuksineen teki noin 1.5 - 1.6 kiloeuron kokoisen loven matkakassaan.

- Saapa nähdä kuinka kauan Jaana malttaa lähteä matkaan mukaan, tänä vuonna oli jo sen verran merkkejä havaittavissa että hän jäänee porukan ensimmäisenä kotiin. Katsotaan tilannetta uudelleen ensi kesänä, varmasti kohteellakin on oma merkityksensä ratkaisuissaan. Lähtöpakkoa ei ole, tosin omaa korvaavaa matkaakaan ei järjestetä..

- Kannatti poiketa tälläkin saarella, tosin Gotlanti on sen verran pieni alue että ne jotka ovat tottuneet vaihtamaan paikkaansa usein eivät siellä ehkä kokonaista viikkoa jaksaisi viettää. Hieno paikka se kyllä on, parempi oli käydä kuin jättää kokonaan käymättä!

- Käymisen arvoinen paikka oli jo omista kouluajoista nimenä tutuksi tullut Kolmårdenin eläinpuistokin, katsomista riitti sielläkin vähintään yhden päivän ajaksi - toisen olisi voinut käyttää vaikka siellä Safari-Parkin puolella. Eikä siellä käynti olisi kovin kallista ollut jollain sopivalla bussimatkallakaan, mikäli olisi jäänyt kesäaikaan käymättä.

- Lisää reissukuvia löytyy Jaanan sivuilta.

Perheen ja omasta puolestani, 2.7.2005 Kari

Alkuun

Takaisin pätkitylle 2005- tai Matkat-sivulle.