madewithNvu80x15clear.png                                                                                                                                              7/19

Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu

Päivä 6. Päivä Edinburgissa (9.6.2004)

Laura:
Aamupalan jälkeen lähdimme kävelemään kohti Edinburghin linnaa. Kiersimme ainakin 4 museota.

Otimme useita valokuvia, tässä maisemaa alas (Princess Street Gardenin eteläpäähän):

2004-Skotlanti-Edinburgh-Linnasta-Princess-St-Gardeniin.jpg


Tasan kello 13 eräs mies ampui kanuunalla, jotta kellot olisivat ajassa. Siitä lähti aika kova ääni. Edinburghin linnan jälkeen kiersimme pari kauppaa, sitten lähdimme hostellille tekemään ruokaa.

Ruoan jälkeen äiti laittoi vaatteet pesukoneeseen. Vähän myöhemmin alakerrasta alkoi kuulua säkkipillin soittoa, menimme katsomaan. Siellä oli soittamassa kaksi henkilöä. Mies kertoi säkkipillistä ja soitti pojan kanssa kappaleita. Otin heistä myös videopätkän, mutta iskä poisti sen muutama päivä myöhemmin vahingossa. Sitten menimme kauppaan ostamaan aamupalatarvikkeet.

Huonot asiat: tuuli aika kovaa ja ripsi vettä.

Hyvät asiat: Edinburghin linna oli hieno ja saimme kuunnella säkkipillin soittoa.  
Alkuun
Jaana:
Heräsin klo 08.00. Me menimme melkein heti kävelemään bussipysäkkiä kohti. Olimme menossa Edinburghin linnaan (portti 1 ja portti 2). Olimme siellä koko päivän ennen kuin piti mennä hostelliin syömään. Kävimme myös shoppailemassa, mutta siellä ei kyllä ollut mitään ostettavaa.

Tyhmin asia: Kun oli kylmä ja satoi sekä jalkoihin koski.

Kivoin asia: Kun pääsimme Edinburghin linnaan  
Irma:
Edellisen päivän city-bussin liput olivat vielä aamupäivän voimassa, joten suunnistimme aamupalan jälkeen lähimmälle city-bussipysäkille (= St. Johnin kirkolle) ja päästiin siten helpoiten vanhaan kaupunkiin. Tutustumiskohteena oli tänään Edinburghin linna ja siellä vierähtikin lähes koko päivä.

Liitteenä on noin megatavun kokoinen, 360-asteen panoraamakuva linnasta ja kaupungista. Huomioi kuvan lataamiseen kuluva aika, ennen kuin klikkaat tästä!

Lapsilla oli kuitenkin vielä shoppailu mielessä ja jouduinkin juoksemaan heidän kanssa kauppoja, huh huh. Kari odotteli läheisessä puistossa. Eipähän tuolta mitään löytynyt, hintataso tuntui vaatekaupoissa samalta tai korkeammalta kuin Suomessa.  
Kari:
Laura huuteli yöllä unissaan Jaanalle. Virallisempi herätys tuli kello 08.

Eilisellä lipulla palattiin käyttökelpoisen ajan puitteissa vielä kiertoajelubussiin, jolla siirryimme itse linnaan (sisäänpääsy maksoi noin 20 £) noin 5 tunniksi. Linnassa oli näppärä info: kolmella punnalla sai lainata kuulokkeilla varustetun puhekoneen, joka kertoi #-koodin perusteella kunkin kohteen tarkemmat tiedot (vuokrauspiste näkyy edellä mainitussa Portti 1-kuvassa vasemmalla).

Monenlaista museota riitti kierreltäviksi kyllä. Vanhat linnan alla olevat vankilat olivat juuri niin luotaantyöntävän oloiset kuin kuvitella saattaakin, pahimmillaan vain pari umpipimeää luolaa ties miten syvällä kalliossa. Samoin parisataa vuotta vanha sotilasvankila oli kaikessa yksinkertaisuudessaan melkoisen karu paikka.

Alkuun

Kello 13.00.00 ammuttu kanuunanlaukaus säikäytti aika monet. Kartan mukaan Helsingissäkin on joskus sellainen ollut käytössä kuuloalueen kellojen tarkkuuttamisessa. Kuten arvata saattaa niin kameramme akut loppuivat juuri ennen merkkilaukauksen ampumista, eikä sitä saatu ikuistettua muistikortille (äänineen).

Kruununjalokivet eivät paljoa hätkäyttäneet, turhan suureellista touhua meikäläiseen makuun. Paikallisille asia lienee tietysti täysin päinvastainen. Ilmeisesti ne olivat ainakin jossain määrin aitoja, sillä koko esittelyhuone oli kuvauskiellossa oleva valtava, pariovinen kassakaappi, monine vartijoineen lähimaastossa. Vitriineissä oli nähtävillä erittäin paljon koristelut kruunu, sauva, miekka, vyö, kohtalonkivi ja muuta sellaista.

Naisväki jatkoi vielä kaupoille kun Jaanan oli saatava itselleen farkkusortsit, Jäin itse reppuja vahtimaan ja lueskelemaan Princess Street Gardensiin, kallion juurelle linnan länsipäähän.
Miesten kiltin (johon muuten menee yli kolme metriä kangasta) hankintakin jäi tekemättä, asianmukaisen perinneasun hinta kun olisi ollut mieluummin satoja, kuin kymmeniä euroja.

Aberdeenista varattiin perhehuone seuraaviksi öiksi (90 £ / 2 yötä).

Muuan alueelta viimein kotiinsa lentävä, englantia puhuva pariskunta lahjoitti karttansa meille - otin yhden Irman tankkilaukkuun sopivan turistikartan mukaan, loput jätettiin muille tarvitseville. Saattoi heillä olla vähemmän hauskaa lentokoneessa, ilmeisiä lentopelon oireita kun miehen mukaan heillä molemmilla oli enemmän kuin riittävästi. Skotlannin ja Englannin houkuttelevuus oli näköjään jonkin asteista lentopelkoakin suurempi kiihoke, olivathan hekin saapuneet lentäen maahan ties kuinka monta viikkoa sitten. Kuten se meidän ikäisemme, reilu kolme kuukautta maata jo kiertänyt australialainen nainen, jonka tapasimme parina päivänä hostellin ruokailutiloissa.

Perhehuoneet näyttävät olevan useimmiten ylemmissä kerroksissa, ainakin siltä reissun edetessä alkoi vaikuttaa. 

Alkuun    Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu