madewithNvu80x15clear.png                                                                                                                                              8/23

Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu

Matkakertomus 2002 (Saksa, Itävalta, Italia, Korsika, Andorra, Espanja ja Sveitsi).

Päivä 7. Pisa - Livorno - Bastia (7.6.2002)

Pisa -> Livorno - lautta Korsikalle - Bastia 50 km.

Reitti: Pisa - Livorno - Bastia, ajoaika alle 1.5 h, odotusta satamassa noin kolme tuntia, matka-aika lautalla noin neljä tuntia)

Perjantaiaamu valkeni aika kosteana varsinkin ajovaatteiden osalta. Ne eivät olleet täysin kuivuneet edellisen päivän perusteellisen vesipesun ja hotellihuoneen vessan puutteellisen ilmanvaihdon takia.

Matka jatkui kaltevan tornin kautta, jonka huipulle kipuaminen olisi maksanut vain 15 €, paikallisteitä pitkin ajaen Livornon satamaan. Sinne pääsi helposti seuraamalla sataman opasteita, vaikka viimeinen kilometri itse satamassa menikin hieman oikoessa muutaman risteyksen läpi.

Corsica Ferries-yhtiön lautta Bastiaan lähtisi Livornon satamasta kello 13.00 ja lippuja (58.80 € /C) pääsi ostamaan vasta 11.30 jälkeen - ei muuta kuin pyöriä pesemään johonkin lähimaisemiin, samalla voisi kääntää Bold’Orrin takarattaankin toisin päin? Niin tehtiinkin pesun suhteen (Maku haki paikallisella bensa-asemalla erityistä pesuautomaattia varten 50 centin arvoisia poletteja, joilla sai saman sekuntimäärän edestä ruiskuttaa joko pesuvaahtoa tai painepesurilla kylmää vettä) mutta rattaan kääntöä ei tarvittu paikallisen Honda-liikkeen asentajan vedettyä ketjut tiukemmalle ja rasvattuaan ne (ja ilmaiseksi koho homma!) - loppui se ketjujen rutina ja yli hyppiminen alkuunsa. Rattaat eivät olleet enää uutta vastaavassa kunnossa joten Maku päätti siinä vaiheessa rajoittaa matkantekonsa aika minimiin, Suomeen pääsyn varmistamiseksi.

Vielä pikaruokailu ja postikorttien postitus satamakuppilasta ennen ajoneuvojen tarkastusta, jonka jälkeen päästiin ajamaan muistaakseni Corsica Serena II:n ruumaan. http://www.ferry-site.dk/ferrycompany.php?Rid=16&lang=en.

Pyörän kiinnipysymisessä auttoi oma kiristyshihna, laivassa tarjottiin lähinnä öljyisiä narunpätkiä siihen tarkoitukseen. Jokainen hoiti itse oman moponsa sitomisen tarvittavine hankaussuojauksineen esimerkiksi sivulaukun ja laivan kyljen väliin. Vaikka laiva hieman loikki pitkissä mainingeissa niin pyörien sijoituspaikka merenpinnan tasolla keskellä oli sellainen, ettei kaatumisesta ollut vaaraa. Muutaman auton varashälyttimet reagoivat laivan liikkeisiin ajoittain varsin äänekkäästi.

Livornon satamasta lähtö oli normaali hässäkkä: reilut parikymmentä minuuttia myöhässä saapui laiturille vielä yksi turistibussillinen vanhempia kansalaisia laukkuineen. Ajoneuvonsa jäi satamaan mutta kyytiin hekin laukkuineen vielä pääsivät. Valkopaitaisen, useampikaluunaisen laivahenkilön hermot näyttivät olleen hyvässä testissä, johdon varassa ympäriinsä pyörineen käsiradion mikrofonin nopeudesta päätellen.. Siitä olisi saattanut helposti oppia muutaman uuden ilmaisun vastaisen varalle.

Autokannelle pääsi matkan aikana vapaasti joten käytin osan ajasta nukkumiseen mopon vieressä kannella. Yläpuolella ollut valvontakamera oli hyvänä apuna mopojen tavaroiden paikallaan pysymisessä, sen sijaan aiemmin mainitut hälyttimet olivat hieman syvän unen esteenä..

Maku nautti keulan pärskeistä, jotka olivat ajoittain niin suuria että laiva sai isomman loikkansa jälkeen kunnon suolavesikasteen aina peräänsä saakka. Aurinkolasienkin pinnalle muodostui hyvä kelmu joka lähti pois vain makealla vedellä. Yläkannen baarissa meni astiatavaraa vaihtoon jonkin verran ja maininkien mukaan sinne sun tänne kahvikuppien ja muiden ostostensa kanssa hoippuvat matkustajat (muun muassa me) herättivät hilpeyttä kanssamatkustajissa - muutama teki jo tuttavuutta oksennuspussien kanssa, onneksemme emme näköjään olleet siinä porukassa..

Alkuun

Korsika (Ranska)

Bastian satama mereltä (Vanha kaupunki on vasemmalla, suoraan keskeltä pääsee yli vuoren toiselle puolelle ja Cap Corsen niemi oikealla puolella (sama suurempana)):

2002-Ranska-Korsika-Bastian-satama.jpg

Paikka oli täysin uusi meille molemmille joten purkamisen jälkeen pyörät käännettiin välittömästi etelää kohden. Leirintäalue löytyikin aivan kaupungin kyljestä: 7.5 €/C/yö, normaalit pytylliset vessat ja erilliset kuumavesisuihkut, astianpesupaikka kylmäsuihkurakennuksen toisella sivulla, meri vieressä, pieni baari vastaanoton yhteydessä ulkoilmoineen, ei muuta. Erinomaista.

Teltat viriteltiin maastoon, johon vain Makulla olleet kahdentoista tuuman rautanaulat upposivat kiroilematta kunnon vasaralla. Muilla teltankiinnitystarvikkeilla ei tehnyt yhtään mitään, sillä maaperä oli taas sitä kivikovaa, vettä imemätöntä laatua.

Siitä seuraavaksi kipinkapin kaupunkiin ruokaa metsästämään, kauppa löytyikin yhdennellätoista hetkellä juuri sulkemisaikaansa.

Takaisin leirintäalueen astianpesu- ja ruokailupaikalle sekä Trangialla kotoa saakka kannettu pannukahvi kiehumaan. 

Muuan nuori avopari oli majoittuneena läheisessä teltassa tarkoituksenaan mennä kahdestaan aina Tunisiaan saakka. Hieman vaikutti siltä etteivät he tienneet millaiseen ympäristöön olivat menossa, mutta jokainenhan hakee oppinsa ja kokemuksensa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Toinen telttaileva, hieman vanhempi pariskunta oli ollut vuorilla vaeltamassa ja he kehuivat kyseisiä maastoja erinomaisiksi. Siellä on joku vuosittainen suuren suosion saavuttanut reitti, pituus yhteensä noin viisitoista  kuuden - kahdeksan tunnin pätkiksi katkottuja marssipäiviä, majoitus tuvissa ja muissa vastaavissa paikoissa vuorilla. Haastetta sitä haluaville riittäisi siis kyllä ja reitiltä toiselle pääsisi tarvittaessa junallakin.

Kuten on muun muassa Lonely Planetin Korsika web-sivuilta luettavissa (http://www.lonelyplanet.com/destinations/europe/corsica/printable.htm#around) "Ranskalainen ei pane paljoakaan painoa sille mihin päänsä illalla kallistaa - sen sijaan mitä ja miten nauttii ravintonsa juomineen kiinnostaa huomattavasti enemmän.." ja sen kyllä havaitsi helposti liikkuessaan eri puolilla.

Leirintäalueen rannassa oli niin paljon merilevää ja muuta vastaavaa sotkua ettei siinä uimisesta olisi tullut yhtään mitään. Muualla saaren rannoilla uinti olisi onnistunut kuuleman mukaan huomattavasti paremmin. Sukellusmahdollisuuksiakin olisi esitteiden mukaan ollut.

Yötaivaalla näin itse ensimmäisen kerran eläessäni ISS:n eli sen uuden kansainvälisen avaruusaseman. Se on ehdottomasti yötaivaan kirkkain kohde kuun jälkeen. Asema nousee korkeimmillaan jonnekin Lontoon korkeudelle (tarkempia tietoja: Nasan ratatietojen mukaan päivitettynä STSORBIT PLUS/ Copyright David H. Ransom, Jr, löytyy netistä).

Tekstiviesti á 0.17 €.

Alkuun    Ensimmäinen sivu    Edellinen sivu    Seuraava sivu    Viimeinen sivu    Matkat-sivu