Document made with Nvu

Pääset tänne "Alkuun"
-linkeistä. Viimeisimmät muutokset: 19.3.2007.

Takaisin Lauran Matkat-sivulle.

Matkakertomus 1995 ("Jögeva-Treffen" Vöru, Viro)

Yleistä

Reitti Route66-muodossa. 

Matkan päätarkoituksena oli osallistua ensimmäistä kertaa Virolaiseen mp-kokoontumisajoon. Niinpä sinne lähdettiinkin useamman Imatralaisen pyöräkunnan muodostamalla porukalla. 

Irma jäi tälläkin kerralla kotiin (Jaana oli vasta vuoden ikäinen). 

Lisää tietoa Jögevasta: http://www.jogevamc.ee/ .

Viro

Matka alkoi Tallinnasta ja suuntautui suoraan etelään. Maisema oli samanlaista kuin Suomessakin, tietyin silmin havaittavin poikkeuksin. Tie oli asfalttia, hieman epätasaisempaa kuin kotona mutta täysin kelvollista. Opasteistakin sai hyvin selvää.

Puolenvälin paremmalla puolella menosuuntaan nähden oikealla on suuresta tuulimyllystä tehty ruokapaikka, josta tuli jonkinlainen pakollinen pysähdyspaikkamme seuraaville reissuillemme. Sikäläisen sapuskan hinta-laatusuhde oli kohdallaan. Jokunen kahvi- ja jäätelöpistekin näytti olevan tarjolla päätien vierellä.

Lopulta viimeiset kilometrit hiekkatiellä alkoivat olla lopussa ja leirialueen portit tulivat vastaan. Ei muuta kuin maksamaan ja telttapaikan etsintään. Pyörät pistettiin pellolle telttojen viereen parkkiin ja sitten oli aika hoitaa se oleellinen pyörän kaatumisen estämisoperaatio: jostain piti saada tyhjä olut- tai lonkerotölkki sivuseisontatuen alle. Ongelma ei loppujen lopuksi ollut kovinkaan suuri siinä porukassa, vapaaehtoisuus on näköjään vielä voimissaan..

Vörun satavuotisjuhla -Jögeva oli ensikosketus etelänaapuriimme, ihan hieno paikka eteläisessä Virossa. Leiripaikka oli aiemmin ollut joku puoluepamppujen tai vastaavien kihojen vapaa-ajanviettopaikka.

Portin viereinen yleinen parkki, leirissä majoittuneet saivat viedä pyöränsä teltan luo (sama suurempana):

1995-Viro-Voru.jpg

Alkuun

Päärakennuksen edustaa, hieman enemmän vasemmalla on sauna ja järvi, keskemmällä rakennusten välissä taustalla näkyy telttailualue, oikealla on muun muassa parkkipaikkoja ja takaoikealla alueen pääportti (sama suurempana):

1995-Viro-Voru-alueen-keskiosaa.jpg

Parkkipaikka, jokunen rakennus, sauna, uimapaikka ja tilaa teltoille sekä muulle riehumiselle löytyi kyllä. Ja illemmalla oli lisää palveluja tarjolla kunkin tarpeiden mukaan, baarista, kaljasta ja bändimusiikista alkaen.

Teltassa oltiin jonkinmoisessa rinteessä, jota illemmalla käytettiin paikallisten hurjien toimesta myös moottoripyörien koeajopaikkana. Se oli heille pehmeä paikka kaatuilla, tosin teltoillemme ja niiden sisällä olijoille samalla potentiaalinen vaaranpaikka. Lopulta yksi pyöristä tilttasi kunnolla ja palasi Tallinnaan auton lavalla, missä vaiheessa testaajien ajohalut loppuivat siltä erää. Perin harmillista..

Pienehkö sauna oli kovassa käytössä ja muutenkin kelvollinen, mutta siellä muuan kotimainen mp-kuski alkoi hönöpäissään väittämään ihan tosissaan, että kaulassani ollut kaulapussi oli itse asiassa hänen omaisuuttaan. Siitäkin selvittiin vielä puhumalla, samanhenkisen porukan keskeinen nyrkkeily kun ei välttämättä ole ainakaan ensisijainen toiveeni ja käsitykseni hauskanpidosta. 

Uimapaikka (naruilla "aidattuna") oli aivan saunan vieressä, jonne sopi pulahtaa päivälläkin.

Alkuun

Siellä oli myös todella vanha mopo mallina vuosisadan alun kulkupeleistä: sen pakokäyrässä oli luukku jolla ääniä sai kovennettua karjan pelottelemiseksi pois edestä, sen bensakorkin alla oli uimuriin perustuva mittatikku bensapinnan tosiasiallista korkeutta esittämässä, jaloille löytyi alustoiksi polkupyörän polkimet, nahkasta tehty vetohihna takana ja niin edelleen. Toisena ääripäänä paikallisen hemmon viimeisen päälle ulkonaisesti viritetty rottapyörä auton perävaunussa, ei se silti menoaan haitannut ;-) Taisi olla niitä paikallisia hangaroundeja, joita näkyi liikuskelevan siellä täällä.

Eikä tämäkään kulkuväline ollut pahan näköinen:

1995-Viro-Voru-ETZ.jpg

Sieltä saatu peltinen muistolätkä oli hyvä tuliainen kotijoukoille. 

Kyllähän tuon porukan seuraavaankin kokoontumiseen voisi hankkiutua jos vapaata aikaa löytyisi sen verran. Pitkille retkille kun ei lasten iästä (3 ja 2 v) johtuen ollut mahdollista lähteä.

Kokonaisajomatka oli noin 1 000 kilometriä. 

Kari

Alkuun

Takaisin Lauran Matkat-sivulle.